Blogit:

(6.5.2025) Dataperusteinen promtaus

Oletko käynyt jo useamman generatiiviseen tekoälyyn perustuvan yleisen kurssin, mutta et ole saanut niistä tukea substanssiperusteiseen tehtävääsi? Haluaisit saada henkilökohtaista tukea dataperusteiseen ja analyyttiseen tekoälyn hyödyntämiseen? Hyödyntää esimerkiksi verkkosivuja ja liitteitä maksimaalisen tehokkaasti työtehtävissäsi sekä kysyä "tyhmiäkin" kysymyksiä?  Otahan yhteyttä, niin sovitaan sinun tehtävääsi soveltuva koulutus, jonka jälkeen osaat hyödyntää uudella tapaa tehtäväsi kannalta tärkeitä tietolähteitä organisaatiosi kasvun edistämiseen.

(2.5.2025) Työpaikkailmoitusten laadullinen analyysi

Rekrytointiviestintä on strategia, ei ilmoitus

Harva asia näyttää niin yksinkertaiselta kuin työpaikkailmoitus. Mutta juuri siksi se on mitä kiinnostavin ikkuna organisaatioiden ajatteluun. Kun tarkastellaan valtakunnallisesti yli kuudentuhannen suomalaisen työantajan vakituisia ja kokoaikaisia työtehtäviä koskevia rekrytointi-ilmoituksia yhden päivän poikkileikkauksena, paljastuu hätkähdyttävä viesti: ilmoitus ei ole pelkkä viesti tehtävästä – se on dokumentti työnantajabrändin kypsyydestä, viestinnällisestä itseymmärryksestä ja siitä, millä arvoilla organisaatio kohtaa työmarkkinan.

Analyysin mukaan suurten työnantajien viestintä on vakautta ja hallintaa heijastavaa – standardoitua, kieliopillisesti hallittua ja brändättyä. Pienten työnantajien viestit taas ovat spontaanimpia, lyhyempiä ja usein suorempia. Yllättävää ei ole ero sinänsä, vaan se, kuinka paljon tämä ero vaikuttaa siihen, millainen kuva työnhakijalle muodostuu. Suuryritysten viestintä voi tuntua turvalliselta mutta persoonattomalta. Pienten yritysten ilmoitukset voivat olla viestinnällisesti puutteellisia mutta tunteellisesti tehokkaita. Molemmat ääripäät rakentavat maailmankuvia – ja rekrytoivat sen mukaan.

Viestinnän alueelliset erot ovat yhtä kiinnostavia. Pääkaupunkiseudulla puhutaan jo globaalia kieltä: ilmoitukset ovat osin englanninkielisiä, viittaukset kansainvälisiin tiimeihin yleisiä ja urapolut sanoitettu strategisesti. Itä- ja Pohjois-Suomessa viestintä on yhteisöllistä, mutta teknisesti osin epäjohdonmukaista. Lännessä teollinen pragmatismi hallitsee sävyä, kun taas Etelän keskuskaupungeissa pyritään nopeuteen. Viestintä ei ole pelkkää tyyliä – se paljastaa, mitä työltä odotetaan, kenelle se puhuu ja millaista tulevaisuutta se rakentaa.

Suurin havainto ei kuitenkaan liity yksittäisiin ilmoituksiin, vaan niiden suhteeseen työnantajan verkkosivuihin ja sosiaalisen median kanaviin. Kun ilmoitus lupaa yhtä, mutta verkkosivu kertoo toista, hakijan kokemus särkyy. Viestinnällinen epäkoherenssi ei ole pelkästään esteettinen ongelma – se on strateginen riski, joka voi johtaa siihen, että juuri oikea osaaja kääntyy pois. Työpaikkailmoitus ei siis enää ole vain yksittäinen dokumentti, vaan osa rekrytointiekosysteemiä, jossa jokaisen viestin on soitettava samaa säveltä.

Kun työpaikkailmoitus paljastaa liiketoimintastrategian

Mikäli haluat nähdä, missä Suomen elinkeinoelämä menee – älä katso vain talouslukuja tai toimialaraportteja. Katso, miten suomalaiset yritykset puhuvat avoimista työpaikoistaan. Laadullinen analyysi tuhansista ilmoituksista paljastaa liiketoiminnan murroksia, joita strategiaesitykset eivät ehdi tavoittaa. Työpaikkailmoitus on paikka, jossa käytännön rekrytointi kohtaa tulevaisuuden suunnan.

Yksi selkeä siirtymä liittyy siihen, miten ilmoituksissa puhutaan osaamisesta. Yritykset eivät enää etsi pelkkiä suorittajia, vaan yhdistelmäosaajia. Tekninen osaaminen ei riitä, ellei siihen liity asiakasymmärrystä. Toisaalta asiakaspalvelu ei ole enää passiivista läsnäoloa, vaan strateginen kyvykkyys. Tämä muutos näkyy kaikilla toimialoilla – hoivasta teollisuuteen ja ohjelmistokehityksestä logistiikkaan.

Toinen suuri havainto liittyy datatalouteen. Organisaatiot, jotka mainitsevat usein analytiikan, automaation tai tietojohtamisen jo ilmoituksessa, viestivät samalla omasta teknologisesta kypsyydestään. Mutta yllättävän moni ilmoitus vaikenee datasta täysin – vaikka työssä käytetään järjestelmiä päivittäin. Tämä viestintävaje ei ole ongelmaton. Se vaikuttaa suoraan siihen, millaisia hakijoita tavoitetaan ja millainen työnantajakuva rakentuu.

Kolmas trendi on kielellinen kansainvälistyminen. Teknologia- ja vientiyrityksissä englanti on jo pääasiallinen työskentelykieli, ja ilmoitukset kertovat avoimesti globaalista kontekstista. Toisilla aloilla kansainvälistyminen taas jätetään rivien väliin – vaikka käytännössä asiakkaita palvellaan monella kielellä ja eri kulttuuritaustoista. Se, miten ja kenelle puhutaan, ei ole pelkkä valinta – se rajaa näkyvyyttä, vaikuttaa houkuttelevuuteen ja rakentaa organisaation kuvaa osaamismarkkinoilla.

Työpaikkailmoitus on siis enemmän kuin työkuvaus. Se on strateginen ikkuna siihen, mitä yritys arvostaa, mihin se on matkalla ja millaista maailmaa se haluaa rakentaa. Siksi liiketoimintajohdon kannattaa kysyä yksi yksinkertainen kysymys: mitä ilmoituksemme kertovat meistä – ei vain hakijoille, vaan itsellemme?

Osaaminen muuttuu, kieli ei – miksi työpaikkailmoitus on osaamismarkkinan peili

Osaamispula on termi, jota toistetaan kyllästymiseen asti. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Laadullinen analyysi yli 6000 työpaikkailmoituksesta kertoo karun mutta selventävän totuuden: osaamista kyllä haetaan, mutta sitä ei aina osata sanoittaa. Työpaikkailmoitus on monelle työnantajalle yhä perinneteksti – ei tilannekuva siitä, millaisia kyvykkyyksiä nykyaikainen työ oikeasti vaatii.

Yllättävän harva ilmoitus esimerkiksi yhdistää teknisen pätevyyden ja vuorovaikutustaidot samassa toiveessa. Silti juuri tämä yhdistelmä korostuu lähes kaikissa asiantuntija- ja asiakasrooleissa. Samoin moni työ vaatii järjestelmien käyttöä, tiedolla johtamista tai oma-aloitteista ongelmanratkaisua – mutta näitä ei kuvata lainkaan. Ilmoitus saattaa kertoa mitä työ on, mutta ei sitä, mitä työ edellyttää. Ja juuri se on osaamismarkkinan kipukohta.

Analyysin perusteella tulevaisuuden osaaja ei ole yksisuuntainen suorittaja, vaan hybridikyvykäs kokonaisuus. Tämä näkyy muun muassa hoiva-alalla, jossa osaajalta odotetaan samanaikaisesti ammatillista osaamista, teknistä järjestelmähallintaa ja empaattista kohtaamista. Vastaavaa yhdistelmäodotusta löytyy teollisuuden, logistiikan ja koulutuksen tehtävissä. Ongelmana ei ole osaamisen puute – vaan se, että työnantaja ei aina pysty sanoittamaan, millaista osaamista oikeasti tarvitaan.

Siksi on ratkaisevaa, että työnantajat kehittävät viestintäänsä vastaamaan muuttunutta työelämää. Työpaikkailmoitus ei ole pelkkä formaatti – se on mahdollisuus sanoittaa tulevaisuuden kyvykkyyksiä. Ilmoitus, joka yhdistää työn käytännölliset vaatimukset ja strategisen osaamissuunnan, toimii paitsi rekrytoinnin välineenä, myös osaamisen ohjaajana. Se kutsuu oikeita ihmisiä – mutta myös rakentaa markkinaa, jossa osaaminen tunnistetaan ja arvostetaan.

(20.2.2025) Suomi uuden aikakauden kynnyksellä – Miten geopoliittiset muutokset muovaavat tulevaisuuttamme?

Suomi on jälleen kerran vedenjakajalla. Kansainväliset talous- ja poliittiset virtaukset ovat kääntymässä yllättäviin suuntiin, pakottaen meidät tarkastelemaan asemaamme globaalissa pelikentässä uudella tavalla. Vaikka olemme tottuneet toimimaan suurvaltojen välissä tasapainotellen, viimeaikaiset kehityskulut ovat nostaneet esiin uusia haasteita – mutta myös odottamattomia mahdollisuuksia.

Yhdysvallat vetäytyy – Eurooppa etääntyy

Yhdysvaltojen viimeaikaiset linjaukset ovat herättäneet laajaa keskustelua Euroopassa. Maan päätös vetäytyä ilmastosopimuksista ja panostaa voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen saattaa aiheuttaa notkahduksen globaalissa ilmastopolitiikassa. Samaan aikaan Trumpin jatkokauden alussa Yhdysvallat on lähentänyt suhteitaan Venäjään ja siirtämässä huomionsa pois Euroopasta. Tämä ei ole pelkästään poliittinen siirtymä – se voi muuttaa myös talouden pelisääntöjä.

Mahdolliset uudet tuontitullit eurooppalaisille tuotteille iskisivät erityisesti vientivetoisiin maihin kuten Suomeen. Teknologia- ja metsäteollisuus olisivat ensimmäisten joukossa kokemassa vaikutukset. Jos transatlanttinen kauppa sakkaa, on selvää, että suomalaisyritysten on etsittävä uusia markkinoita – mutta mistä niitä löytyy, kun Kiinankin talouskasvu hidastuu?

Vihreän siirtymän voittajat – ja häviäjät

Yhdysvaltojen vetäytyminen ilmastopolitiikan eturintamasta avannee tilaa Euroopan toimijoille. Vaikka tilanne saattaa vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä, EU vastannee siihen vahvistamalla omaa ilmastoagendaansa. Suomelle tämä voi olla käänteentekevä hetki.

Suomi on jo nyt profiloitunut vihreän energian, kiertotalouden ja vetytalouden kehittäjänä. EU:n kasvavat tukipaketit uusiutuvan energian projekteille ja strategiset investoinnit akku- ja vetytalouteen tarjoavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa Euroopan energiamurroksessa. Tässä on saumaa niille, jotka uskaltavat tarttua tilaisuuteen.

Toisaalta fossiilisten polttoaineiden globaalin kysynnän kasvu voi lyhyellä aikavälillä lisätä kilpailua energiasektorilla. Suomen strateginen linjaus pysyä uusiutuvien energioiden tiellä saattaa tuottaa tulosta pitkällä aikavälillä, mutta se vaatii kärsivällisyyttä – ja vahvaa poliittista tahtoa.

Kauppapolitiikka uusiksi – missä ovat Suomen liittolaiset?

Jos Yhdysvallat kääntää selkänsä Euroopalle ja Kiinan kasvu hyytyy, nousee esiin kysymys: kenen kanssa Suomi käy kauppaa tulevaisuudessa?

EU:n sisämarkkinoiden merkitys kasvaa väistämättä, mutta myös uudet kumppanit ovat tarpeen. Latinalainen Amerikka ja Kaakkois-Aasia ovat jo pitkään olleet "nousevia markkinoita", mutta nyt niistä on tulossa todellisia vaihtoehtoja suomalaiselle vientiteollisuudelle. Metsäteollisuus, energia-alan yritykset ja teknologiatoimijat hakevat kaiketi aktiivisesti jalansijaa näiltä markkinoilta.

Kauppapolitiikan muutokset kuitenkin vaativat sopeutumista. Tuontitullit ja geopoliittiset jännitteet loisivat epävarmuutta, mutta samalla ne pakottaisivat yrityksiä kehittämään kestävämpiä, monimuotoisempia toimitusketjuja. Tämä voi pitkällä aikavälillä parantaa Suomen talouden resilienssiä – mutta vain, jos yritykset uskaltavat investoida uusiin alueisiin ja teknologioihin.

Kuluttaja vallankahvassa – vastuullisuus ei katoa

Vaikka suurvaltapolitiikka heittelee globaaleja markkinoita, kuluttajien vaatimukset pysynevät johdonmukaisina. Ilmastotietoisuus, vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat edelleen avainasemassa kulutuspäätöksissä – etenkin Euroopassa.

Suomessa kuluttajat ovat ottaneet ilmastoagendan omakseen, ja tämä näkyy erityisesti ruokateollisuudessa, rakentamisessa ja vähittäiskaupassa. Kasvipohjaiset elintarvikkeet, kierrätettävät pakkaukset ja hiilineutraalit palvelut ovat siirtyneet marginaalista valtavirtaan. Samaan aikaan verkkokauppa jatkaa kasvuaan, mutta asiakkaat odottavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä toimitusketjuista ja vastuullisuudesta.

Tämä kuluttajavoima tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan. Vastuullisuus ei ole enää vain maineenhallintaa – se on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa.

Tulevaisuus on epävarma – mutta ei toivoton

Suomen asema globaalissa taloudessa ei ole itsestäänselvyys. Geopoliittiset myllerrykset, suurvaltapolitiikan suunnanmuutokset ja ilmastopolitiikan kiemurat tekevät tulevaisuudesta vaikeasti ennakoitavan. Mutta epävarmuudessa piilee myös mahdollisuuksia.

Suomen vahvuus on ollut aina kyvyssä sopeutua ja innovoida. Nyt on aika ottaa seuraava askel. Yritykset, jotka uskaltavat investoida uusiin teknologioihin, monimuotoisiin markkinoihin ja kestävään liiketoimintaan, voivat olla huomisen voittajia. Samalla poliittisilta päättäjiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja kykyä rakentaa vakaata toimintaympäristöä, jossa elinkeinoelämä voi kasvaa ja kehittyä.

Lopulta kysymys kuuluu: uskallammeko ottaa ohjat omiin käsiimme vai jäämmekö seuraamaan sivusta, kun muut muovaavat tulevaisuuden?

Yksi asia on varmaa – status quo ei enää riitä. On aika tehdä rohkeita päätöksiä.

(06.02.2025): Vuosien 2024-2027 tutkimusrahoituksen vaikutukset toimialojen uusiin tuotteisiin ja palveluihin

Suomen tutkimusrahoituksen suuntautuminen vuosina 2024–2027 tulee vaikuttamaan merkittävästi eri toimialojen innovaatioihin ja uusien tuotteiden sekä palveluiden kehittämiseen. Neljä keskeistä tutkimusaluetta – kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu, teknologinen kehitys ja innovaatiot, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimus – ohjaavat yrityksiä investoimaan uusiin ratkaisuihin.

Kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu

Tutkimus keskittyy hiilineutraaliuden saavuttamiseen, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja resurssitehokkuuteen liittyvät hankkeet saavat vahvaa rahoitusta, mikä edistää Suomen siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta ja kestävää energiantuotantoa.

Tutkimus kestävästä kehityksestä ja ympäristöratkaisuista tulee vaikuttamaan erityisesti energia-, rakennus-, valmistavan teollisuuden ja logistiikka-alojen tuotteisiin ja palveluihin.

Vaikutukset eri aloille:

• Energiasektori:
  • Uusien vetyteknologioiden kehitys ja käyttöönotto mahdollistaa vihreän vedyn laajemman käytön teollisuudessa ja liikenteessä.
  • Uusiutuvat energiaratkaisut, kuten pienydinvoima ja geoterminen energia, tulevat laajempaan kaupalliseen käyttöön.
  • Energiavarastointiratkaisut, kuten edistyneet akkuteknologiat ja vetyvarastointi, kehittyvät merkittävästi.
• Rakennusteollisuus:
  • Hiilineutraalit rakennusmateriaalit, kuten biopohjaiset betonit ja komposiitit, yleistyvät.
  • Älykkäät ja energiatehokkaat rakennukset, jotka hyödyntävät IoT-ratkaisuja energiankulutuksen optimointiin.
• Logistiikka ja liikenne:
  • Sähkö- ja vetykäyttöiset raskaan liikenteen ratkaisut tulevat markkinoille, mikä vähentää päästöjä kuljetusalalla.
  • Kiertotalouteen perustuvat logistiikkamallit, joissa tavaravirrat optimoidaan vähäpäästöiseksi ja jätteet minimoidaan.

Teknologinen kehitys ja innovaatiot

Rahoituksen painopisteet ovat tekoälyssä, automaatiossa, 5G- ja 6G-teknologioissa, teollisessa digitalisaatiossa sekä kyberturvallisuudessa. Suomen tavoitteena on vahvistaa asemaansa korkean teknologian kehittäjänä ja teollisuuden digitalisaation edelläkävijänä.

Teknologinen tutkimus ja digitalisaatio tulevat muovaamaan ICT-, teollisuus-, kaupan ja palvelualoja monin tavoin.

Vaikutukset eri aloille:

• Tietotekniikka ja ohjelmistokehitys:
  • Tekoälypohjaiset työkalut ja prosessiautomaatio yleistyvät, erityisesti asiakaspalvelussa ja logistiikan hallinnassa.
  • Kyberturvallisuuspalveluiden kasvu, koska yritysten ja valtioiden tietoturvavaatimukset kiristyvät.
  • Kvanttilaskennan kaupallistaminen, mikä mullistaa lääketieteen, rahoitussektorin ja logistiikan simuloinnit.
• Valmistava teollisuus ja automaatio:
  • Robotiikan ja automaation laajentuminen, erityisesti logistiikassa, varastoissa ja valmistusprosesseissa.
  • Digital twins -teknologiat, joilla voidaan simuloida ja optimoida tuotantoprosesseja reaaliajassa.
  • 3D-tulostuksen laajamittainen käyttö, erityisesti erikoisvalmistuksessa ja terveydenhuollon proteeseissa.
• Kauppa ja palvelut:
  • Hyperpersoonalliset ostokokemukset, joissa tekoäly analysoi asiakkaan tarpeita ja tarjoaa yksilöllisiä suosituksia.
  • Metaverse- ja VR-pohjaiset ostosympäristöt, joissa asiakas voi kokea tuotteet virtuaalitodellisuudessa ennen ostamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Keskeisiä tutkimusaiheita ovat personoitu lääketiede, terveysteknologiat, mielenterveys ja työhyvinvointi sekä ikääntyvän väestön hoitoratkaisut. Rahoituksen kasvu tällä sektorilla tukee uusien hoitomuotojen kehittämistä ja terveydenhuollon digitalisaatiota.

Terveydenhuollon tutkimusrahoitus mahdollistaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen erityisesti lääketieteessä, bioteknologiassa, terveysteknologiassa ja hyvinvointipalveluissa.

Vaikutukset eri aloille:

• Lääketiede ja bioteknologia:
  • Personoidut lääkkeet ja hoitomuodot, joissa genomitietoa hyödynnetään yksilöllisten hoitopolkujen rakentamiseen.
  • Geeniterapiaratkaisut, joilla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa perinnöllisiä sairauksia.
• Terveysteknologia:
  • Etälääketiede ja digiterveyspalvelut, joissa tekoälyavusteinen diagnostiikka nopeuttaa hoitoon pääsyä.
  • Biosensorit ja puettavat terveysteknologiat, jotka mittaavat jatkuvasti kehon toimintaa ja ennaltaehkäisevät sairauksia.
• Hyvinvointipalvelut:
  • Mielenterveyden digitaaliset ratkaisut, kuten tekoälypohjaiset terapeuttiset chatbotit ja neurofeedback-teknologiat.
  • Ikääntyvän väestön hoitoratkaisut, joissa robotiikkaa ja tekoälyä hyödynnetään kotihoidossa ja hoivapalveluissa.

Yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimus

Tutkimus keskittyy työelämän ja koulutuksen murrokseen, väestönkehitykseen, maahanmuuttoon, demokratian haasteisiin sekä kulttuuriseen resilienssiin. Tutkimus tukee päätöksentekoa ja politiikkatoimia, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin muutoksiin ja työmarkkinoiden kehitykseen.

Sosiaalitieteellinen tutkimus vaikuttaa erityisesti koulutussektoriin, työelämän kehitykseen ja julkishallintoon.

Vaikutukset eri aloille:

• Koulutus ja työelämä:
  • Joustavat mikrotutkinnot ja modulaarinen oppiminen, jotka vastaavat muuttuvan työelämän tarpeisiin.
  • Tekoälypohjaiset oppimisalustat, jotka mukautuvat yksilöllisiin oppimistyyleihin.
• Työmarkkinat ja rekrytointi:
  • Työvoiman liikkuvuuden kasvu, kun työpaikat kansainvälistyvät ja etätyö mahdollistaa globaalit rekrytoinnit.
  • Robotisaation ja automaation vaikutusten hallinta, jossa osaamispalvelut varmistavat työvoiman uudelleenkouluttautumisen.
• Julkishallinto ja päätöksenteko:
  • Datan hyödyntäminen politiikassa ja hallinnossa, jossa päätökset tehdään reaaliaikaisen analytiikan pohjalta.
  • Osallistavan demokratian teknologiat, kuten blockchain-pohjaiset kansalaisaloitejärjestelmät.

Johtopäätökset

Tutkimusrahoituksen painopisteet vuosina 2024–2027 tulevat ohjaamaan toimialojen innovaatiokehitystä merkittävästi. Teknologinen kehitys, kestävä kehitys, terveydenhuollon edistysaskeleet ja yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen synnyttävät uusia tuotteita ja palveluita, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä globaalisti.

Erityisen voimakkaasti tutkimuksen vaikutukset näkyvät seuraavilla aloilla:

1. Energia- ja ympäristöteknologia (uusiutuvat energiaratkaisut, vedyn käyttö, kiertotalous).
2. Tekoäly ja automaatio (älykkäät tuotantojärjestelmät, robotiikka, kyberturvallisuus).
3. Bioteknologia ja terveydenhuolto (genomilääketiede, etähoitopalvelut, hyvinvointiteknologia).
4. Digitaalinen kauppa ja palvelut (VR-ostoympäristöt, personoidut asiakaskokemukset).
5. Työelämän murros ja koulutus (joustavat oppimismallit, globaalit työmarkkinat).

Suomen tutkimuspanostukset suuntaavat taloutta kohti älykkäitä, vähähiilisiä ja terveysteknologiaan pohjautuvia ratkaisuja, jotka tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Tietolähteet:

Tiedejatutkimus.fi (2025) Suomen tutkimusrahoituksen suuntautuminen vuosina 2024–2027

(23.1.2025) Perinteisestä ennakoinnista dynaamisen muutoskyvykkyyden kehittämiseen

Ennakointikulttuurin muutos
Ennakointisykli

Nykyisissä ennakointimalleissa prosessit ovat usein vuosittaisia tai hallinnollisesti sidottuja syklejä, jotka rajoittavat reagointinopeutta. Tulevaisuudessa ennakoinnista tulee jatkuvaa ja proaktiivista, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tilaisuuksien hyödyntämisen. Tämä muutos vahvistaa organisaation dynaamista kyvykkyyttä toimia ketterästi ja reagoida reaaliaikaisesti toimintaympäristön signaaleihin

Ennakoijien rooli

Nykytilanteessa ennakointia toteuttavat usein johtajat ja asiantuntijat, jolloin näkökulmat voivat jäädä kapeiksi. Tulevaisuudessa ennakoinnista tulee koko henkilöstön vastuu. Tämä mahdollistaa monimuotoisemman ja innovatiivisemman tiedonkeruun, jossa organisaation eri tasot ja toiminnot yhdistävät näkemyksensä. Dynaamisesti kyvykäs organisaatio valjastaa koko henkilöstönsä havainnoimaan ja tulkitsemaan muutoksia.

Menetelmien moninaisuus

Yhden menetelmän ja näkökulman varassa toimiminen on nykytilan keskeinen haaste. Dynaamiset organisaatiot monipuolistavat menetelmiään yhdistämällä laadullista ja määrällistä dataa, skenaarioita, big data -analytiikkaa sekä intuitiivista luovuutta. Tämä vahvistaa organisaation kykyä navigoida epävarmuuksissa.

Avoin ja osallistava prosessi

Ennakoinnin prosessit ovat tällä hetkellä usein suljettuja ja rajattuja. Tulevaisuudessa prosessit avataan, jolloin mukaan kutsutaan eri toimialojen asiantuntijoita, sidosryhmiä ja kansalaisia. Tämä lisää ennakoinnin tarkkuutta ja legitimiteettiä sekä vahvistaa organisaation strategista asemaa monimutkaisessa toimintaympäristössä.

Ennakoitavien aineistojen rikastuminen

Tällä hetkellä ennakoinnissa hyödynnetään pääasiassa hallinnollista dataa. Tulevaisuudessa aineistot laajenevat big datan, koneoppimisen ja uusien teknologioiden mahdollistamiin reaaliaikaisiin, strukturoimattomiin aineistoihin. Tämä antaa organisaatioille syvemmän ymmärryksen toimintaympäristön kehityksestä.

Miten dynaamiset kyvykkyydet muuttavat organisaatiota?

Jatkuva oppiminen osana arkea

Dynaaminen organisaatio ei näe ennakointia erillisenä projektina, vaan luonnollisena osana arkista toimintaa. Tieto ja analyysi eivät ole vain raportteja, vaan strategisia työkaluja päätöksenteon tukena. Ennakoiva organisaatio reagoi toimintaympäristön signaaleihin, testaa uusia toimintatapoja ja sopeutuu nopeasti.

Yhteistyön ja verkostojen merkitys

Ennakointiverkostojen laajentaminen oman toimialan ulkopuolelle lisää organisaation kykyä tunnistaa heikkoja signaaleja ja uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteistyö yliopistojen, teknologia-alan toimijoiden ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa tuo näkökulmia, joita ei muuten olisi saatavilla.

Innovatiivisuus strategisena voimavarana

Ennakoiva organisaatio ei vain seuraa trendejä, vaan luo niitä. Innovatiivinen lähestymistapa ennakointiin auttaa tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, palvelumalleja tai jopa täysin uusia markkinoita. Tämä näkyy tulevaisuudenvaihtoehtojen muotoilussa, joka siirtyy rajatuista skenaarioista kohti mahdollistavia ja rohkeita tulevaisuuksia.

Käytännön vinkit dynaamisten kyvykkyyksien kehittämiseen

1) Luo jatkuvan ennakoinnin malli
Kehitä organisaation rakenteita ja prosesseja niin, että ne tukevat reaaliaikaista tiedonkeruuta ja analysointia. Hyödynnä uusia teknologioita, kuten tekoälyä ja big data -alustoja.

2) Osallista laajasti
Varmista, että kaikki organisaation tasot ja sidosryhmät ovat mukana ennakointityössä. Henkilöstön kouluttaminen muutossignaalien tunnistamiseen ja analysointiin on kriittistä.

3) Rikasta aineistoja
Yhdistä perinteinen hallinnollinen data uuteen reaaliaikaiseen, strukturoimattomaan dataan. Analysoi asiakasdataa, markkinoiden kehitystä ja globaaleja megatrendejä rinnakkain.

4) Kehitä viestintää ja vaikutustyötä:
Ennakointitiedon viestiminen ei voi olla vain raportteja. Hyödynnä interaktiivisia visualisointeja ja yhteiskehittämisen työpajoja, joissa johto, henkilöstö ja sidosryhmät tulkitsevat tuloksia yhdessä.

5) Mittaa vaikuttavuutta:
Luo mittaristo, joka osoittaa ennakoinnin käytännön hyödyt. Se voi sisältää esimerkiksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, parannettua asiakastyytyväisyyttä tai nopeutettua reagointia toimintaympäristön muutoksiin.

Ennakointi osana tulevaisuuden organisaation ydintä

Organisaation ennakoinnin muutosmalli kiteyttää ennakoinnin tulevaisuuden dynaamisissa organisaatioissa. Kyse ei ole vain teknologiasta tai datasta, vaan kokonaisvaltaisesta muutoksesta organisaation kulttuurissa, prosesseissa ja ajattelutavassa. Ennakoivasti ja ketterästi toimivat organisaatiot eivät pelkästään selviä muutoksista – ne hallitsevat niitä ja tekevät niistä kilpailuedun. Tämä on dynaamisten kyvykkyyksien ydin.

Tietolähteet:

Eisenhardt, K. M., & Martin, J. A. (2000).
Dynamic capabilities: What are they? Strategic Management Journal, 21(10–11), 1105–1121.
Saatavilla: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/1097-0266(200010/11)21:10/11<1105::AID-SMJ133>3.0.CO;2-E

Mazzucato, M., & Kattel, R. (2020).
COVID-19 and Public-Sector Capacity. Oxford Review of Economic Policy, 36(Supplement_1), S256–S269.
Saatavilla: https://academic.oup.com/oxrep/article/36/Supplement_1/S256/5864563

Piening, E. P. (2013).
Dynamic capabilities in public organizations: A literature review and research agenda. Public Management Review, 15(2), 209–245.
Saatavilla: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14719037.2012.708358

Andrews, R., Beynon, M. J., & McDermott, A. M. (2016).
Organizational Capability in the Public Sector: A Configurational Approach. Journal of Public Administration Research and Theory, 26(2), 239–258.
Saatavilla: https://academic.oup.com/jpart/article/26/2/239/2222417

Fu, J., & Chang, T.-C. (2019).
Dynamic Capabilities for Sustainable Development: Renewing Public Sector Strategy. Journal of Environmental Planning and Management, 62(1), 61–76.
Saatavilla: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09640568.2018.1436532

Kattel, R., & Mazzucato, M. (2018).
Mission-oriented innovation policy and dynamic capabilities in the public sector. Industrial and Corporate Change, 27(5), 787–801.
Saatavilla: https://academic.oup.com/icc/article/27/5/787/5058804

(19.1.2025 )Toimialojen kehityspiirteitä vuosina 2023–2024 ja ennuste vuodelle 2025

Analyysissa tarkastellaan Suomen toimialojen kehitystä hyödyntäen vuosina 2023–2024 julkaistuja Alueelliset kehitysnäkymät katsauksien ja Yritysbarometrien tuloksia sekä tuoreimpia globaalin toimintaympäristön muutoksia koskevia tietolähteitä. Erityistä huomiota on kiinnitetty ristiriitaisiin signaaleihin eri toimialojen kasvupotentiaalista ja haasteista. Näiden kehityskulkujen analysointi tarjoaa perustan uusille strategisille toimenpiteille.

Teknologia ja ICT

Teknologian ja ICT-sektorin kehitys oli erittäin suotuisaa vuosina 2023–2024, mutta ennuste vuodelle 2025 on maltillisempi. Investoinnit tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen kasvavat, mutta globaaleissa toimitusketjuissa on edelleen epävarmuutta. Tekoälyn regulaatio ja sen rooli kansainvälisessä kaupassa aiheuttavat myös ristiriitoja. EU:n on panostettava itsenäiseen puolijohdetuotantoon vähentääkseen riippuvuutta Kiinasta ja parantaakseen kilpailukykyä.

Rakentaminen ja kiinteistöt

Rakentaminen ja kiinteistöala kärsivät taantumasta korkean inflaation ja korkotason takia vuosina 2023–2024. Vuodelle 2025 ennustetaan edelleen heikkoa kehitystä, vaikka pääkaupunkiseudulla asuntotarve on pysynyt vakaana. Geopoliittiset uhat hillitsevät investointeja, ja alan elpyminen riippuu korkotason kehityksestä ja julkisista infrastruktuuri-investoinneista. Asumisen kohtuuhintaisuus on keskeinen prioriteetti, ja sen tukemiseksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä.

Energia ja vihreä siirtymä

Energia-ala ja vihreä siirtymä etenivät positiivisesti vuosina 2023–2024, ja vuodelle 2025 ennustetaan erittäin suotuisaa kehitystä. EU:n elvytyspaketti tukee vihreää siirtymää, mutta raaka-aineiden hinnanvaihtelut luovat haasteita uusiutuvan energian projekteille. Suomessa on merkittävä potentiaali biokaasun ja vedyn tuotannossa. Näiden projektien menestys riippuu poliittisesta päätöksenteosta ja kansainvälisestä rahoituksesta.

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuuden kehitys oli positiivista vuosina 2023–2024, ja vuodelle 2025 odotetaan vahvempaa kasvua. Globaali ruokakriisi on lisännyt kotimaisen elintarviketuotannon merkitystä, mutta kohonneet tuotantokustannukset haastavat kannattavuutta. Suomen elintarvikeala voi nousta kestävän kehityksen edelläkävijäksi, mikäli panostetaan vientimarkkinoille ja kiertotalouden hyödyntämiseen.

Kuljetus ja logistiikka

Kuljetus- ja logistiikka-ala kärsi merkittävästi korkeista polttoainekustannuksista ja työvoimapulasta vuosina 2023–2024, ja heikko kehitys jatkuu ennusteiden mukaan vuonna 2025. Automaatio ja robotiikka tarjoavat pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia, mutta lyhyellä aikavälillä tilanne pysyy haastavana. Polttoainehintojen tukitoimet voivat olla välttämättömiä toimialan stabiloimiseksi.

Koulutus ja TKI

Koulutuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sektori kasvoi merkittävästi vuosina 2023–2024, ja vuodelle 2025 ennustetaan erittäin suotuisaa kehitystä. Vihreän siirtymän ja digitalisaation osaamistarpeet kasvattavat sektorin merkitystä, mutta julkisen sektorin resurssien riittävyys herättää kysymyksiä. On tärkeää kehittää autonomisia oppimismoduuleja ja vahvistaa yksityisen sektorin roolia koulutuksen rahoituksessa.

Metalliteollisuus

Metalliteollisuuden kehitys oli heikkoa vuosina 2023–2024, mutta vuodelle 2025 ennustetaan maltillista kasvua. Ala kärsii edelleen toimitusketjujen häiriöistä ja raaka-aineiden hintojen noususta. Uusiutuvan energian projektit voivat kuitenkin lisätä metalliteollisuuden kysyntää, ja alan elpyminen riippuu merkittävästi investoinneista ja Euroopan kilpailukyvyn parantamisesta.

Bioteknologia

Bioteknologian alalle kohdistui merkittäviä investointeja erityisesti terveysteknologian ja bioenergian alueilla vuosina 2023–2024. Vuodelle 2025 ennustetaan erittäin vahvaa kasvua. Työvoimapula on kuitenkin merkittävä haaste. Ala voi nousta yhdeksi Suomen tärkeimmistä vientialoista vuoteen 2030 mennessä, mikäli kansainvälisiä osaajia houkutellaan ja korkeakoulutukseen panostetaan.

Turvallisuusala

Turvallisuusala kehittyi positiivisesti vuosina 2023–2024, ja kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2025. Geopoliittiset jännitteet ja Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen lisäävät alan kysyntää. Kyberturvallisuuden ja hybridiuhkien torjunta korostuvat. Alan kehitys edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä panostusta teknologisiin ratkaisuihin ja osaamiseen.

Analyysia toimialoja koskevista ristiriitaisista kehityspiirteistä

Ristiriidat toimialojen kehityksessä heijastavat monimutkaisia ja toisinaan vastakkaisia taloudellisia, geopoliittisia ja ympäristöllisiä tekijöitä. Keskeiset tekijät ristiriitojen taustalla:

1. Geopoliittinen epävakaus: Venäjän hyökkäyssota sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kilpailu aiheuttavat epävarmuutta. Tämä heijastuu erityisesti energia- ja metalliteollisuuteen.
2. Talouspolitiikka ja sääntely: Trumpin hallinnon mahdolliset protektionistiset toimet ja EU:n vihreän siirtymän vaatimukset synnyttävät ristiriitaisia vaikutuksia.
3. Korkea inflaatio ja korkotaso: Rakentamisen ja logistiikan haasteet pahenevat taloudellisen epävarmuuden vuoksi, vaikka osa toimialoista hyötyy matalan euron ja kilpailukykyisen viennin tilanteesta.
4. Teknologiset distruptiot: Automaatio, tekoäly ja vihreän siirtymän teknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta niiden käyttöönotto on hidasta korkean kustannustason ja osaajapulan vuoksi.

Johtopäätökset ja suositukset

Suomen talouden ja toimialojen kehitys vuosina 2023–2025 heijastaa syvälle ulottuvia rakenteellisia muutoksia ja geopoliittisten haasteiden vaikutuksia. Logistiikka-alan heikkenevä kilpailukyky yhdistettynä kasvaviin automaatiotarpeisiin osoittaa selvästi, että julkiset ja yksityiset investoinnit teknologian kehittämiseen ovat kriittisiä. Logistiikka ei ole vain kuljetuksia, vaan se on olennainen osa huoltovarmuutta, vihreää siirtymää ja globaalien toimitusketjujen vakauden varmistamista. Automaatio-ohjelmat, jotka yhdistävät tekoälyn, robotiikan ja datan analysoinnin, voivat tarjota merkittävää kilpailuetua, mutta niiden onnistuminen edellyttää samalla osaajien riittävyyttä ja alan houkuttelevuuden parantamista.

Koulutuksen uudistaminen nousee keskiöön monilla toimialoilla, mutta erityisesti teknologiavetoisissa sektoreissa. Tekoälypohjaisten oppimismoduulien käyttöönotto voisi merkittävästi nopeuttaa osaajapulan ratkaisemista, mutta niiden suunnittelussa tulee huomioida sekä teknologian että ihmisten käyttäytymiseen liittyvät tarpeet. Tämä tarkoittaa modulaarista koulutusta, joka mukautuu oppijan taitotasoon ja elämänvaiheeseen, mahdollistaen esimerkiksi osaamisen päivittämisen työelämän ohella.

Geopoliittiset jännitteet, kuten Trumpin hallinnon protektionistiset pyrkimykset ja Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen, aiheuttavat epävarmuutta erityisesti viennistä riippuvaisille aloille. Näiden vaikutusten hallitsemiseksi Suomen on aktiivisesti syvennettävä EU-yhteistyötään ja löydettävä uutta taloudellista dynamiikkaa vihreän siirtymän ja digitaalisuuden kautta. Transatlanttisten suhteiden vahvistaminen voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta tämä edellyttää myös tarkkaa tasapainottelua EU:n sisäisten etujen ja Yhdysvaltojen kauppapoliittisten tavoitteiden välillä.

(4.1.2025) Näkökulmia yli 50-vuotiaiden osaamispotentiaalin hyödyntämiseen

Yli 50-vuotiaiden yrittäjyyden renessanssi: Mentorointi ja uudet startupit

Suomessa yli 50-vuotiaiden valtavaa kokemuspohjaa voitaisiin hyödyntää uudenlaisten yrittäjyysklustereiden luomisessa. Esimerkiksi "Kokemusklubi"-konseptissa yli 50-vuotiaat toimisivat mentoreina nuorille yrittäjille ja samalla perustaisivat itse pienyrityksiä hyödyntäen omaa erityisosaamistaan. Mallissa yhdistyisi elinikäinen oppiminen ja sukupolvien välinen yhteistyö.

"Työuran toinen aalto" -ohjelma

Valtakunnallinen ohjelma, joka kohdistuu yli 50-vuotiaiden uudelleenkouluttautumiseen ja työurien laajentamiseen uusille aloille, kuten vihreään siirtymään, teknologiaan ja hyvinvointialoille. Ohjelmassa painotettaisiin nopeita, käytännönläheisiä koulutuksia, jotka vastaavat tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin.

Senioritalenttien kiertotalous

Suomi voisi kehittää "talenttien kiertotalouden", jossa kokeneet asiantuntijat ja johtajat työskentelevät lyhytaikaisissa projekteissa eri yrityksissä. Tällä mallilla osaaminen siirtyisi nopeasti ja joustavasti sinne, missä sitä eniten tarvitaan, ilman pitkiä työsuhdevelvoitteita. Tämä auttaisi erityisesti pk-yrityksiä, jotka hyötyisivät kokeneista resursseista ilman suuria palkkakuluja.

Valtakunnallinen osaamispankki

Suomeen voisi perustaa digitaalisen osaamispankin, joka yhdistäisi yli 50-vuotiaiden työvoiman ja yritykset. Pankki sisältäisi yksityiskohtaisia profiileja työnhakijoiden kokemuksesta, taidoista ja saavutuksista. Yritykset voisivat etsiä sopivia asiantuntijoita lyhyisiin tai pitkäaikaisiin tehtäviin, jolloin kokemus saadaan käyttöön täsmällisesti.

Työkykyyn perustuva rahoitusmalli

Innovatiivinen rahoitusmalli, jossa valtio, kunnat ja yritykset tarjoaisivat yli 50-vuotiaille räätälöityjä tukipaketteja, jotka kannustavat jatkamaan työelämässä. Tämä voisi sisältää esimerkiksi verohuojennuksia, osa-aikatyön mahdollisuuksia ja työhyvinvointia tukevia etuuksia.

Lähdeluettelo

1. Go On Finland. "Yli 50-vuotiaiden vahvuudet työelämässä."
   https://go-on.fi/news/yli-50-vuotiaiden-vahvuudet-tyoelamassa/
2. Työterveyslaitos. "Vanhemmat työntekijät työyhteisössä."
   https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoura/vanhemmat-tyontekijat-tyoyhteisossa
3. Työterveyslaitos. "Yli 55-vuotiaiden hyvinvointi työelämässä."
   https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/yli-55-vuotiaat-voivat-toissa-hyvin-mutta-kielteiset-ikaasenteet-haittaavat-tyourien-jatkamista
4. Duunitori. "Vinkit 50-vuotiaille työnhakijoille."
   https://duunitori.fi/tyoelama/vinkit-50-vuotiaille-tyonhakijoille
5. Ekonomit. "Työnhaku yli 50-vuotiaana."
   https://www.ekonomit.fi/ajankohtaista/tyonhaku-yli-50-vuotiaana-on-oma-taiteenlajinsa-nain-onnistut
6. Jobly. "Yli 50-vuotiaiden työllistyminen."
   https://www.jobly.fi/artikkelit/tyonhakijoille/yli-50-vuotiaiden-tyollistyminen-3-x-3-vaittamaa

(3.1.2025) Turvallisuusklusterin mahdollisuudet Suomelle kansainvälisesti

Suomi on tunnettu vahvasta koulutusjärjestelmästään, teknologisesta innovatiivisuudestaan ja vakaasta yhteiskunnastaan. Näiden piirteiden lisäksi Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta merkittäväksi toimijaksi kansainvälisillä turvallisuusmarkkinoilla, jotka kattavat sekä sotilas- että siviilituotteet ja -palvelut. Tämä blogi tarkastelee, miten Suomi voi hyödyntää turvallisuusklusteriaan erottautuakseen globaalisti ja vahvistaakseen taloudellista kilpailukykyään.

Suomi – turvallisuuden ja teknologian edelläkävijä

Suomi yhdistää innovatiivisen teknologian ja pitkäaikaisen asiantuntemuksen turvallisuudessa. Maa on tunnettu huippuluokan teknologiayrityksistään, kuten Nokia ja Patria, jotka ovat luoneet vankan pohjan turvallisuusratkaisuille, kuten viestintä- ja puolustusjärjestelmille.

Lisäksi Suomi on onnistunut kehittämään omaleimaisia ratkaisuja arktisten olosuhteiden erityisvaatimuksiin, mikä antaa suomalaisille yrityksille kilpailuetua markkinoilla, jotka vaativat kylmiin ja vaikeisiin ympäristöihin soveltuvia tuotteita.

Globaali kysyntä turvallisuustuotteille ja -palveluille

Maailmanlaajuinen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaammaksi geopoliittisten jännitteiden ja kasvavien kyberuhkien vuoksi. Tämä kehitys on lisännyt kysyntää innovatiivisille ja luotettaville turvallisuusratkaisuille. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus vastata tähän kysyntään seuraavilla aloilla:

• Kyberturvallisuus: Suomi on jo yksi kyberturvallisuuden edelläkävijöistä. Yritykset, kuten F-Secure, ovat kansainvälisesti tunnettuja. Suomi voi vahvistaa rooliaan turvallisen digitaalisuuden mahdollistajana tarjoamalla uusia ratkaisuja kasvavaan kyberuhkien hallintaan.
• Puolustusjärjestelmät: Patria ja muut suomalaiset yritykset ovat tunnettuja laadukkaista ja teknologisesti edistyneistä puolustusvälineistä. Nykyaikaiset sotilasjärjestelmät, jotka keskittyvät kestävyyteen ja digitalisaatioon, tarjoavat merkittävän vientimahdollisuuden.
• Siviiliturvallisuus ja kriisinhallinta: Suomella on vahvaa osaamista pelastusteknologiassa, rajavalvonnassa ja humanitaarisissa operaatioissa. Esimerkiksi koulutukseen ja logistiikkaan keskittyneet palvelut voisivat vastata kasvavaan tarpeeseen kriisinhallinnassa ja luonnonkatastrofien jälkihoidossa.

Vihreä turvallisuus – kestävän kehityksen edelläkävijä

Kansainväliset markkinat kaipaavat yhä enemmän ympäristöystävällisiä ratkaisuja, ja Suomi voi hyödyntää tätä kysyntää. Esimerkiksi:

• Kestävät energiaratkaisut: Puolustus- ja siviiliturvallisuussektorit voivat hyötyä suomalaisista uusiutuvan energian ratkaisuista, kuten biopohjaisista polttoaineista ja energiatehokkaista järjestelmistä.
• Kierrätys ja materiaalien kestävyys: Suomalaiset yritykset voivat tarjota ratkaisuja, jotka vähentävät ympäristön kuormitusta ja parantavat tuotteiden elinkaaren hallintaa.

Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen

Suomi voi hyötyä yhteistyöstä muiden maiden kanssa EU:n ja NATO:n puitteissa. Näiden organisaatioiden jäsenyys avaa suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja mahdollisuuksia olla mukana kansainvälisissä projekteissa, kuten kyberpuolustuksen kehittämisessä ja monikansallisissa turvallisuusoperaatioissa.

Toimialojen tukeminen kotimaassa

Valtion rooli turvallisuusklusterin vahvistamisessa on keskeinen. Suomi voi tukea kotimaisia yrityksiä seuraavin toimin:

• Rahoitus ja investoinnit: Kohdistettu tuki tutkimukseen ja kehitykseen antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja.
• Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Turvallisuusalan koulutusohjelmat ja alan houkuttelevuuden parantaminen voivat varmistaa, että Suomi säilyy teknologisen kehityksen kärjessä.
• Vientituki: Aktiivinen diplomaattinen ja kaupallinen yhteistyö voi auttaa avaamaan uusia markkinoita suomalaisille yrityksille.

Johtopäätökset

Turvallisuusklusteri tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden nousta merkittäväksi toimijaksi kansainvälisillä markkinoilla. Kyky yhdistää teknologinen innovaatio, ympäristöystävällisyys ja korkea luotettavuus luo vahvan perustan menestykselle. Panostamalla kyberturvallisuuteen, puolustusjärjestelmiin ja kestävään kehitykseen Suomi voi erottua globaalisti ja rakentaa kestävämpää ja turvallisempaa tulevaisuutta.

(18.12.2024) Kaksi skenaariota teknologiateollisuuden kehityksestä vuonna 2025

Tämän analyysin tavoitteena on ollut luoda kaksi skenaariota, jotka perustuvat maailman 50 suurimman teknologiayrityksen verkkosivuilta kerättyihin ristiriitaisiin viesteihin ja strategisiin tavoitteisiin. Yritykset, kuten Apple, Microsoft, Amazon ja Samsung, sekä pienemmät teknologiatoimijat esittävät kunnianhimoisia visioita tulevaisuudesta, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja painotuksissa, prioriteeteissa ja arvioissa teknologiakehityksen suunnasta. Skenaariot kuvastavat mahdollisia tulevaisuuksia, jotka perustuvat nykyisten viestien analysointiin.

Skenaario 1: Tekoäly ja automaatio dominoivat markkinoita

Vuoden 2025 ensimmäinen skenaario ennustaa tekoälyn ja automaation voimakasta läpimurtoa, joka määrittää teknologiateollisuuden kehityksen ja maailmanlaajuisen talouden suuntaa. Tässä skenaariossa tekoälyohjattujen teknologioiden kehitys kiihtyy, ja se integroituu syvälle sekä kuluttajatuotteisiin että yritysratkaisuihin. Yritysten, kuten Microsoftin, NVIDIAn ja Amazonin, vahva keskittyminen generatiivisen tekoälyn, robotiikan ja itseoppivien järjestelmien kehittämiseen johtaa monilla toimialoilla täydelliseen työnteon ja liiketoimintamallien uudistumiseen.

Tekoälytoimijat pyrkivät automatisoimaan yhä suuremman osan taloudellisista prosesseista, kuten tuotannon, logistiikan ja asiakaspalvelun. Esimerkiksi NVIDIAn visio tekoälyn ohjaamista simulaatioista ja metaversumin rakentamisesta yhdistyy Amazonin kehittyneisiin logistiikkaratkaisuihin, joissa robotiikka ja tekoäly yhdessä optimoivat toimitusketjuja. Kuluttajille tekoäly näyttäytyy entistä enemmän päivittäisissä laitteissa, kuten Apple AR-laseissa, Samsungin taittuvanäyttöisissä älypuhelimissa ja Sonyn uuden sukupolven VR-laitteissa.

Yritysten painotus kestävään kehitykseen tukee tätä kehitystä. Teknologiateollisuuden jätit, kuten Huawei ja LG, kehittävät tekoälyohjattuja energianhallintaratkaisuja, jotka tehostavat uusiutuvan energian käyttöä ja tukevat maailmanlaajuisia päästövähennystavoitteita. Pilvipalvelujen kehitys yhdistyy tekoälyn leviämiseen, ja yritykset, kuten Google Cloud ja Microsoft Azure, rakentavat infrastruktuuria, joka mahdollistaa ennennäkemättömän tehokkuuden ja laajuuden.

Tässä skenaariossa suurimpana riskinä nähdään työpaikkojen väheneminen automaation seurauksena. Monilla aloilla tarvitaan kuitenkin uusia osaamiskeskittymiä, jotka rakentuvat datanhallinnan, kyberturvallisuuden ja tekoälyn eettisen käytön ympärille. Tämä skenaario nostaa esiin kysymyksen siitä, miten globaalit yhteiskunnat sopeutuvat tekoälyn tuomaan muutokseen.

Skenaario 2: Ihmiskeskeiset teknologiat ja paikallisuus prioriteettina

Toisessa skenaariossa vuoden 2025 teknologiateollisuuden kehitys keskittyy ihmislähtöisiin ratkaisuihin, joissa teknologia tukee yksilöiden tarpeita, yhteisöllisyyttä ja paikallisia markkinoita. Tämä visio rakentuu yritysten, kuten Apple, Meta ja Cisco, näkemyksille, joissa teknologian tarkoituksena on parantaa elämänlaatua ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Ihmiskeskeisyyttä korostavat yritykset pyrkivät hyödyntämään teknologiaa tavalla, joka ei ainoastaan lisää tehokkuutta, vaan myös rikastuttaa sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuurista monimuotoisuutta. Apple tuo markkinoille laajennetun todellisuuden ratkaisuja, jotka mahdollistavat yksilölliset oppimispolut ja uudenlaiset tavat kokea taidetta ja viihdettä. Metan kehittämä metaversumi yhdistää ihmisiä digitaalisesti, mutta korostaa samalla paikallista sisältöä ja pienyhteisöjen tukea. Cisco ja Slack panostavat työkaluihin, jotka tukevat pienyritysten kasvua ja yhteistyötä paikallisella tasolla.

Ympäristönäkökulma on tässä skenaariossa vahvasti esillä, mutta sen painopiste siirtyy paikallisiin ratkaisuihin. Teknologiayritykset, kuten Sony ja LG, kehittävät tuotteita, jotka tukevat kiertotaloutta ja paikallista valmistusta. Tämä vahvistaa alueellista taloutta ja vähentää globaalin toimitusketjun riippuvuutta. Luonnonmukaiset materiaalit ja energiatehokkaat ratkaisut ovat keskiössä, mikä heijastaa yritysten sitoutumista vastuullisuuteen.

Pilvipalvelut ovat tässä skenaariossa vähemmän keskiössä, sillä painopiste siirtyy hajautettuihin järjestelmiin ja yksityisyyden suojaan. Yritykset, kuten IBM ja Palantir, kehittävät turvallisia tietojärjestelmiä, jotka antavat käyttäjille enemmän valtaa omien tietojensa hallinnassa. Samalla yksilölliset tekoälyratkaisut, kuten oppimisrobotit ja älykkäät avustajat, suunnitellaan palvelemaan yksittäisten käyttäjien tarpeita.

Tässä skenaariossa suurin haaste liittyy teknologian saatavuuteen ja hintaan. Paikalliset ratkaisut voivat jäädä pienten markkinoiden ulottumattomiin, jos suuret yritykset eivät panosta hajautettujen järjestelmien kehittämiseen. Toisaalta tämä malli tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille, jotka kykenevät rakentamaan kestäviä ja yhteisöllisiä teknologiaratkaisuja.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vuoden 2025 teknologiateollisuuden tulevaisuus rakentuu kahden erilaisen kehityskulun varaan. Ensimmäinen skenaario korostaa tekoälyn ja automaation kaikkialle ulottuvaa vaikutusta, mikä voi johtaa merkittäviin tuottavuusloikkiin mutta myös työmarkkinahaasteisiin. Toinen skenaario korostaa ihmiskeskeisyyttä, paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä vahvistaa yhteiskuntien resilienssiä mutta saattaa hidastaa globaalien järjestelmien kehitystä. Molemmat skenaariot tarjoavat arvokkaita näkökulmia siihen, miten teknologiateollisuus voi edistää vastuullista kasvua ja innovaatiota.

(25.11.2024) Modulaarinen näyttötutkintojärjestelmä: Uusi suunta korkeakoulutukselle?

Korkeakoulutuksen kehittäminen vastaamaan muuttuvia työmarkkinoiden tarpeita ja yksilöiden erilaisia elämäntilanteita on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Modulaarinen näyttötutkintojärjestelmä voisi tarjota uudenlaisen ratkaisun, jossa opiskelijat suorittaisivat tutkinnon osia eli moduuleja ja osoittaisivat osaamisensa näyttöjen kautta. Tämä malli yhdistäisi joustavuuden, työelämärelevanssin ja saavutettavuuden tavalla, joka tukisi sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan tarpeita. Järjestelmän etuja ja haasteita on kuitenkin punnittava huolellisesti ennen laajamittaista käyttöönottoa.

Modulaarisen näyttötutkintojärjestelmän edut

Yksi järjestelmän suurimmista eduista olisi sen joustavuus. Modulaarinen malli mahdollistaisi opiskelijoille tutkinnon suorittamisen vaiheittain, mikä olisi erityisen hyödyllistä työssäkäyville, perheellisille tai itsenäisille oppijoille. Tämä lisäisi koulutuksen saavutettavuutta ja tarjoaisi reitin korkeakoulutukseen niille, joille perinteinen kokopäiväinen opiskelu ei ole mahdollista. Lisäksi näyttötutkintomalli tunnustaisi aiemmin hankitun osaamisen, mikä nopeuttaisi valmistumista ja vähentäisi päällekkäistä oppimista.

Työelämärelevanssi olisi toinen merkittävä etu. Moduulit ja näytöt voitaisiin suunnitella tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, mikä varmistaisi niiden vastaavuuden markkinoiden tarpeisiin. Tämä malli voisi vähentää korkeakoulutuksen ja työelämän välistä kuilua ja auttaa yrityksiä saamaan nopeasti käyttöönsä osaavaa työvoimaa. Samalla järjestelmä tukisi elinikäistä oppimista tarjoamalla mahdollisuuden suorittaa yksittäisiä moduuleja myös uran myöhemmissä vaiheissa.

Kustannustehokkuus olisi tärkeä yhteiskunnallinen hyöty. Nopeampi valmistuminen vähentäisi julkisia kustannuksia, kuten opintotukia ja pitkää opiskeluaikaa korkeakouluissa. Työelämään siirtyvien osaajien lisääntyminen kasvattaisi verotuloja ja parantaisi yritysten kilpailukykyä. Lisäksi verkko-opintoihin ja tekoälyyn perustuva arviointi voisi säästää resursseja opetuksessa ja infrastruktuurissa.

Modulaarisen näyttötutkintojärjestelmän haasteet

Vaikka järjestelmän hyödyt ovat houkuttelevia, siihen liittyy myös merkittäviä haasteita. Yksi keskeinen ongelma on laadunvarmistus. Näyttöihin perustuva arviointi voi johtaa epätasaiseen arviointiin, jos kriteerit ja prosessit eivät ole riittävän selkeitä. Tämä voisi heikentää tutkinnon luotettavuutta, mikä puolestaan voisi vaikuttaa sekä opiskelijoiden että työmarkkinoiden näkemyksiin järjestelmästä.

Alkuinvestoinnit olisivat huomattavat. Järjestelmän kehittäminen vaatisi merkittäviä resursseja digitaalisten alustojen, näyttöarvioinnin ja koulutusohjelmien rakentamiseen. Opettajien ja arvioijien koulutus olisi olennainen osa järjestelmän käyttöönottoa, mikä lisäisi alkuvaiheen kustannuksia. Vaikka pitkän aikavälin säästöt voisivat olla huomattavia, lyhyen aikavälin kustannukset voisivat aiheuttaa vastarintaa.

Työelämän sitoutuminen olisi kriittistä mutta haastavaa. Moduulien ja näyttöjen suunnittelu sekä arviointi vaatisivat työelämäosapuolten aktiivista osallistumista, mikä voi olla resurssikysymys erityisesti pienille yrityksille. Työelämäyhteistyön toimimattomuus voisi johtaa siihen, että moduulit eivät vastaisi työmarkkinoiden todellisia tarpeita.

Merkittävä haaste olisi myös opiskelijoiden motivaation ylläpitäminen. Modulaarisuus voi johtaa pirstaleiseen opintopolkuun, jossa opiskelijat keskittyvät vain yksittäisiin moduuleihin ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Tämä voi viivästyttää tutkintojen valmistumista ja heikentää opiskelijoiden sitoutumista.

Kustannushyötyjen arviointi

Modulaarinen näyttötutkintojärjestelmä voisi tuoda merkittäviä kustannushyötyjä yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä. Nopeampi valmistuminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen vähentäisivät opintoaikoja ja julkisten tukien tarvetta. Verotulojen kasvu työelämään siirtymisen nopeutumisesta tasapainottaisi alkuvaiheen investointeja. Lisäksi digitaalisten oppimisympäristöjen ja tekoälyn hyödyntäminen voisi vähentää opetuskustannuksia ja lisätä korkeakoulujen tehokkuutta.

Toisaalta alkuinvestoinnit ja laadunvarmistukseen liittyvät kustannukset olisivat merkittäviä. Yhteiskunnan tulisi varmistaa, että järjestelmän alkuvaiheen kustannukset eivät heikennä muiden koulutusmuotojen rahoitusta tai toimintaa. Pilotointivaihe, jossa järjestelmä otetaan käyttöön rajatulla kohderyhmällä, voisi auttaa kustannusten hallinnassa ja toiminnan kehittämisessä ennen laajempaa käyttöönottoa.

Johtopäätökset

Modulaarinen näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa potentiaalisen ratkaisun korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja joustavuuden parantamiseen sekä työelämän tarpeisiin vastaamiseen. Se tukisi erityisesti elinikäistä oppimista ja tarjoaisi mahdollisuuksia laajemmalle joukolle opiskelijoita. Samalla järjestelmä vaatisi merkittäviä alkuinvestointeja, työelämäyhteistyön vahvistamista ja laadunvarmistuksen kehittämistä. Hyötyjen ja haasteiden punnitseminen osoittaa, että järjestelmä voisi olla toimiva vaihtoehto, mutta sen käyttöönotto edellyttäisi huolellista suunnittelua ja asteittaista toteutusta. Näin varmistettaisiin, että järjestelmä vastaa sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan odotuksiin.

(23.11.2024) TOP 50 työllistävimmät alat vuonna 2025

Ottaen huomioon viimeisimpien talousennusteiden epävarmuustekijät, seuraavilla ammateilla on parhaimmat työllisyysnäkymät Suomessa vuonna 2025:

1. Sairaanhoitajat
2. Lähihoitajat
3. Lääkärit
4. Ohjelmistokehittäjät
5. Tietoturva-asiantuntijat
6. Data-analyytikot
7. Pilvipalveluasiantuntijat
8. Automaatioinsinöörit
9. Sähköinsinöörit
10. Rakennusinsinöörit
11. Sähköasentajat
12. Putkiasentajat
13. LVI-asentajat
14. Varhaiskasvatuksen opettajat
15. Erityisopettajat
16. Psykologit
17. Sosiaalityöntekijät
18. Fysioterapeutit
19. Farmaseutit
20. Logistiikkakoordinaattorit
21. Kuljetusalan ammattilaiset
22. Koneinsinöörit
23. Koneistajat
24. Hitsaajat
25. Talonrakentajat
26. Projektipäälliköt
27. Markkinointiasiantuntijat
28. Digitaalisen markkinoinnin asiantuntijat
29. Käyttöliittymäsuunnittelijat
30. Arkkitehdit
31. Graafiset suunnittelijat
32. Sisällöntuottajat
33. Kääntäjät ja tulkit
34. Laboratoriohoitajat
35. Röntgenhoitajat
36. Ravintolatyöntekijät
37. Kokit
38. Siivoojat
39. Energia-asiantuntijat
40. Vihreän teknologian kehittäjät
41. Opettajat (yleiset aineet)
42. Myyntiedustajat
43. Hotellivirkailijat
44. Matkailuoppaat
45. Matkatoimistovirkailijat
46. Teollisuusoperaattorit
47. Automekaanikot
48. Kiinteistöhuollon asiantuntijat
49. Työhyvinvoinnin asiantuntijat
50. Projektisuunnittelijat energiasektorilla

(23.11.2024) Jatkuvan oppimisen merkitys ammatillisen perustutkinnon suorittaneille: Tie kohti parempaa tuottavuutta, verokertymää ja innovatiivisuutta

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on keskeinen rooli Suomen työmarkkinoilla ja taloudessa. Kuitenkin työelämän jatkuvasti muuttuvat vaatimukset, teknologian kehitys ja työmarkkinoiden murrokset tekevät selväksi, että nykyinen osaaminen ei aina riitä pitkällä aikavälillä. Jatkuva oppiminen tarjoaa ratkaisun, joka ei ainoastaan tue yksilöiden urakehitystä, vaan sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen. Tässä artikkelissa analysoidaan, miten jatkuvan oppimisen lisääminen voisi parantaa tuottavuutta, kasvattaa verotuloja ja vahvistaa yritysten innovatiivisuutta.

Verokertymän kasvu jatkuvan oppimisen kautta

Jatkuva oppiminen vaikuttaa suoraan työntekijöiden palkkatasoon, sillä päivitetty osaaminen mahdollistaa siirtymisen vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskipalkka on Suomessa noin 30 000 euroa vuodessa. Jos jatkuvan oppimisen avulla heidän palkkansa nousisi keskimäärin 10 %, se tarkoittaisi 33 000 euron vuosipalkkaa. Tämä palkankorotus lisäisi myös heidän maksamiaan tuloveroja. Esimerkiksi 100 000 henkilön kohdalla palkkojen nousu voisi tuottaa lisäverotuloja jopa 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi jatkuva oppiminen voisi nostaa työllisyyttä erityisesti alueilla, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Uudet työpaikat lisäävät merkittävästi verokertymää. Jos jatkuvan oppimisen avulla esimerkiksi 20 000 henkilöä saataisiin työmarkkinoille keskipalkalla 25 000 euroa, lisäverotuotto olisi noin 75 miljoonaa euroa vuodessa. Näin ollen jatkuvan oppimisen vaikutukset verotuloihin voivat olla merkittäviä.

Tuottavuuden kasvu yrityksissä

Jatkuva oppiminen tukee työntekijöiden kykyä hyödyntää uusia teknologioita ja työmenetelmiä. Tämä näkyy suoraan yritysten tuottavuudessa, erityisesti aloilla, kuten valmistava teollisuus, logistiikka ja palvelut. OECD:n tutkimusten mukaan täydennyskoulutuksen avulla työntekijöiden tuottavuus voi kasvaa 5–15 %. Esimerkiksi 100 000 työntekijän tuottavuuden nousu 10 %:lla voisi tuottaa yrityksille lisäarvoa jopa 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuottavuuden kasvu luo pohjaa myös palkankorotuksille, mikä puolestaan kasvattaa verokertymää. Näin jatkuva oppiminen hyödyttää sekä työntekijöitä, yrityksiä että julkista sektoria. Lisäksi se parantaa yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, mikä vahvistaa pitkän aikavälin talouskasvua.

Innovatiivisuuden vahvistaminen

Yritysten innovatiivisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka ajavat talouden kasvua ja kestävyyttä. Työntekijöiden korkea osaamistaso tukee uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden jatkuva oppiminen voi tuoda yrityksille kaivattua osaamista erityisesti vihreän teknologian, automaation ja digitalisaation alueilla. Tämä voi johtaa uusiin tuotteisiin, tehokkaampiin prosesseihin ja parempaan asiakaspalveluun.

Innovatiivisuus lisää myös yritysten liikevaihtoa ja voittoja, mikä kasvattaa yhteisöveron kertymää. Jos jatkuvan oppimisen myötä yritysten liikevaihto kasvaa esimerkiksi 5 %, yhteisöverotuotto voisi kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä vaikutus korostuu erityisesti korkean teknologian aloilla, joissa työntekijöiden osaamisen taso on ratkaiseva kilpailutekijä.

Toimenpiteet jatkuvan oppimisen edistämiseksi

Jotta jatkuvan oppimisen hyödyt voidaan maksimoida, tarvitaan useita konkreettisia toimia. Ensinnäkin oppisopimuskoulutusta tulee kehittää, jotta se yhdistää työssä oppimisen ja ammatillisen lisäkoulutuksen. Lyhytkestoisia täsmäkoulutuksia, kuten mikrosertifikaatteja, tulisi tarjota erityisesti teknologian ja digitalisaation alueilla. Lisäksi yrityksiä tulisi kannustaa investoimaan työntekijöidensä koulutukseen esimerkiksi verovähennysten ja tukien avulla.

Digitalisaatiota voidaan hyödyntää tarjoamalla laajasti saavutettavia verkkokursseja ja simulaatiotyökaluja. Näin koulutus on helposti saatavilla myös niille työntekijöille, jotka asuvat syrjäseuduilla tai työskentelevät epätyypillisissä työajoissa. Lisäksi koulutusta tulisi kohdentaa kasvualoille, kuten vihreään teknologiaan ja ICT-alaan, jotta se vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin.

Kokonaisvaikutukset

Jatkuva oppiminen ammatillisen perustutkinnon suorittaneille voi kasvattaa merkittävästi tuottavuutta, verokertymää ja yritysten innovatiivisuutta. Yhdistämällä palkankorotuksista, lisätyöllisyydestä ja tuottavuuden noususta saatavat vaikutukset, jatkuvan oppimisen taloudellinen hyöty voi olla jopa 735 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tekee siitä merkittävän osan Suomen talouden kestävän kasvun ja veropohjan vahvistamisen ratkaisua. Näiden hyötyjen realisoimiseksi tarvitaan koordinoitua ja pitkäjänteistä politiikkaa, joka edistää jatkuvaa oppimista kaikilla tasoilla. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat valmiita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kunhan heille annetaan siihen tarvittavat resurssit ja mahdollisuudet.

(21.11.2024) Itä-Suomen kasvun mahdollisuuksia

Itä-Suomen talouskasvun mahdollisuudet: Innovatiiviset ratkaisut uuden aikakauden luomiseen

Itä-Suomi seisoo tienhaarassa, jossa perinteisten vahvuuksien – metsien, luonnonvarojen ja matkailun – varaan rakentaminen ei yksinään riitä. Alueen tulevaisuus riippuu kyvystä muokata taloutta innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka yhdistävät teknologian, kestävyyden ja globaalit trendit paikallisiin vahvuuksiin. Seuraavassa esitetään uudenlaisia visioita ja toimenpiteitä Itä-Suomen talouden uudistamiseksi ja vahvistamiseksi.

1. Bioälykäs alue: Luonnonvarojen ja tekoälyn yhdistäminen

Itä-Suomen biotalous voisi siirtyä seuraavalle tasolle yhdistämällä luonnonvarat ja tekoälyn. Ajatus perustuu "bioälykkään alueen" konseptiin, jossa data ja älyteknologia optimoivat luonnonvarojen käyttöä ja jalostusprosesseja.

• Tekoälyohjatut metsät: Kehitetään älykkäitä järjestelmiä, jotka monitoroivat metsien kasvua ja terveyttä reaaliajassa satelliittien ja IoT-sensorien avulla. Tämä mahdollistaa tarkan hiilensidonnan hallinnan, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja resurssien optimoinnin.
• Korkean jalostusasteen tuotteet: Puukuitu- ja biomateriaaliteknologioihin keskittyvät innovaatiokeskukset voisivat kehittää uusia vientituotteita, kuten biohajoavia pakkauksia ja älymateriaaleja.

Toimenpide: Luodaan "BioSmart Itä-Suomi" -keskus, joka toimii teknologian ja biotalouden integraatioalustana. Keskus houkuttelee startupeja ja kansainvälisiä investointeja.

2. Kestävän matkailun laboratorio: Luonto ja teknologia kohtaavat

Itä-Suomi voisi profiloitua maailman johtavaksi kestävän matkailun kehittämisalueeksi, jossa yhdistetään luonnonrauha ja huipputeknologia.

• Virtuaaliluontomatkailu: Kehitetään virtuaalitodellisuuspalveluja, jotka tuovat Itä-Suomen luontoelämykset matkailijoiden koteihin ympäri maailman. Tämä houkuttelee uusia matkailijoita ja toimii markkinointikanavana.
• Hiilineutraalit matkailupalvelut: Luodaan täysin päästöttömiä matkailukohteita, joissa energia, ruokatuotanto ja liikkuminen ovat täysin kestävällä pohjalla.
• Gamifikaatio matkailussa: Tarjotaan pelillistettyjä kokemuksia, kuten digitaalisia luontoaarteenetsintäpelejä, jotka yhdistävät oppimisen ja seikkailun.

Toimenpide: Perustetaan "Future Tourism Lab", jossa yritykset ja tutkijat kokeilevat uusia matkailuratkaisuja sekä kestävän kehityksen konsepteja.

3. Erityistalousalue: Innovaatioiden ja investointien veturi

Itä-Suomi voisi profiloitua erityistalousalueena, jossa kokeillaan rohkeasti uusia taloudellisia kannustimia ja sääntelyratkaisuja.

• Verokannustimet: Tarjotaan ulkomaisille ja kotimaisille yrityksille merkittäviä verohelpotuksia, jos ne investoivat alueelle teknologiaan, biotalouteen tai matkailuun.
• Blockchain-pohjaiset paikallisvaluutat: Luodaan Itä-Suomessa käytettävä digitaalinen valuutta, joka kannustaa paikalliseen kulutukseen ja tukee alueellista taloutta.
• Nopeutetut sääntelyprosessit: Helpotetaan lupa- ja investointiprosesseja erityisesti uusiutuvan energian ja teknologiateollisuuden hankkeissa.

Toimenpide: Pilotoidaan erityistalousalue ensin Kuopion ja Joensuun ympäristössä, ja laajennetaan toimiviksi todetut mallit koko Itä-Suomeen.

4. Dataekosysteemi Itä-Suomen voimavaraksi

Itä-Suomi voi hyödyntää dataa luodakseen uudenlaisen digitaalisen ekosysteemin, joka tukee alueen taloutta ja yhteisöjä.

• Maaseudun digipalvelut: Kehitetään digitaalisia alustoja, jotka yhdistävät paikalliset palvelut, kuten maatilat, käsityöläiset ja matkailukohteet, suoraan kuluttajiin ympäri maailman.
• Tekoälyllä ohjattu logistiikka: Optimoidaan alueen kuljetusjärjestelmät tekoälyn avulla, mikä vähentää kustannuksia ja parantaa saavutettavuutta.
• Avoin data ja yhteisöllinen innovaatio: Alueen yritykset ja yliopistot jakavat dataa tutkimuksen ja innovoinnin vauhdittamiseksi.

Toimenpide: Luodaan "Itä-Suomi Datahub", joka toimii avoimen datan alustana ja houkuttelee kansainvälisiä teknologiayrityksiä alueelle.

5. Koulutuksen ja työelämän uudelleenmuotoilu

Itä-Suomi voisi toimia kokeilualustana uudenlaiselle koulutuksen ja työelämän mallille, jossa joustavuus ja räätälöidyt oppimispolut ovat keskiössä.

• Taitopohjainen koulutus: Tarjotaan mikrotutkintoja ja nopeita oppimismoduuleja, jotka valmistavat työelämän tarpeisiin biotalouden, vihreän energian ja teknologian aloilla.
• Työelämäyhteisöt: Luodaan paikallisia "työelämäklustereita", joissa yritykset ja oppilaitokset toimivat fyysisesti samassa tilassa, mahdollistaen nopean tiedon ja osaamisen jakamisen.
• Nuorten yrittäjyyskiihdyttämö: Nuorille tarjotaan tilat, mentorointia ja rahoitusta liikeideoiden kehittämiseen esimerkiksi matkailun, ruoka-alan ja bioteknologian aloilla.

Toimenpide: Perustetaan "Itä-Suomen tulevaisuuden oppimiskampus", joka yhdistää koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden.

6. Kestävän ruuantuotannon pilottialue

Itä-Suomi voi nousta kestävän maatalouden ja ruokateknologian edelläkävijäksi, jossa tuotanto perustuu ympäristöystävällisiin innovaatioihin.

• Vertikaaliviljely ja hydroponiikka: Rakennetaan sisätilaviljelyratkaisuja, jotka tuottavat ruokaa pienellä vesimäärällä ja ilman torjunta-aineita.
• Älykarjatalous: Sensoriteknologialla monitoroidaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia, mikä parantaa tuotannon laatua ja kestävyyttä.
• Ruokateknologia ja proteiini-innovaatiot: Kehitetään kasvipohjaisia proteiineja ja viljelymenetelmiä, jotka palvelevat niin kotimaista kuin kansainvälistä kysyntää.

Toimenpide: Luodaan "Itä-Suomen ruokainnovaatioalue", jossa yhdistyy maatalous, teknologia ja tutkimus.

Johtopäätökset

Itä-Suomen tulevaisuus lepää rohkeiden ja innovatiivisten ratkaisujen varassa. Alueen on hyödynnettävä vahvuutensa, kuten luonnonvarat ja osaaminen, mutta myös haettava aktiivisesti uusia toimintamalleja, jotka yhdistävät teknologian, kestävyyden ja globaalit markkinat. Näiden toimenpiteiden kautta Itä-Suomi voi nousta paitsi kansalliseksi myös kansainväliseksi talouskasvun ja kestävyyden esikuvaksi.

(21.11.2024) Nuorten pahoinvointi - mitä avuksi?

Erittäin innovatiivisia ratkaisuja nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi ja heidän saattamisekseen työelämään ja tasapainoiseen elämään voivat sisältää teknologisia, yhteisöllisiä ja räätälöityjä lähestymistapoja. Alla on esitelty visioita, jotka yhdistävät uutta ajattelua ja käytännön toteutusmahdollisuuksia.

1. Mielenterveysavun "on-demand" -malli

Nuorille tarjottaisiin digitaalinen ja helposti saavutettava palvelu, jossa he voivat saada mielenterveysapua nopeasti ilman odotusaikoja.

• Tekoälyavusteiset terapiatyökalut: Chatbotit ja tekoälyavusteiset sovellukset voivat tarjota tukea matalan kynnyksen tilanteissa ja ohjata tarvittaessa ihmisterapeutin vastaanotolle.
• Virtuaalitodellisuusterapia: VR-ympäristöjä, joissa nuori voi kohdata stressaavia tilanteita turvallisesti tai rentoutua ohjatussa virtuaaliterapiassa.
• 24/7 mielenterveyslinjat: Nuoret voivat ottaa yhteyttä chat- tai videoyhteyden kautta kriisityöntekijöihin reaaliaikaisesti.

2. Työelämään integroituva "elämäntaitojen yliopisto"

Luodaan nuorille suunnattu ohjelma, joka yhdistää työelämän taidot, elämäntaidot ja mielenterveyden tuen osaksi työelämään valmistautumista.

• Elämäntaitojen kurssit: Opetetaan esimerkiksi taloudenhallintaa, stressinhallintaa ja ihmissuhdetaitoja.
• Työelämän simulaatiot: Tarjotaan mahdollisuuksia kokea työelämän tilanteita turvallisesti simulaatioiden tai pelillistämisen avulla.
• Yksilölliset mentorit: Nuorille tarjotaan henkilökohtaisia mentoreita, jotka tukevat sekä työelämään liittyvissä kysymyksissä että henkilökohtaisessa kasvussa.

3. Digitaalinen hyvinvointipassi ja henkilökohtainen kehityssuunnitelma

Luodaan digitaalinen työkalu, jonka avulla nuori voi asettaa tavoitteita, seurata edistymistään ja saada tukea matkallaan.

• Hyvinvointitavoitteet ja seuranta: Sovellus, joka auttaa nuorta seuraamaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan, esimerkiksi unen, liikunnan ja mielialan osalta.
• Työelämätaidot digitaalisesti: Nuori voi suorittaa pieniä taitomoduuleja, kuten ajanhallinnan tai viestinnän harjoituksia, ja saada suosituksia jatkokoulutuksesta.
• Kumppanuudet työnantajien kanssa: Sovellus yhdistää nuoren työnantajiin, jotka tarjoavat joustavia työllistymismahdollisuuksia nuorten yksilölliset tarpeet huomioiden.

4. "Vapaa työelämä" -malli nuorille

Luodaan joustava työelämän malli, joka mahdollistaa nuorten osallistumisen työmarkkinoille vaiheittain ja heidän omilla ehdoillaan.

• Projektipohjainen työskentely: Nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua lyhytkestoisiin projekteihin, jotka sopivat heidän kiinnostuksen kohteisiinsa ja osaamiseensa.
• Terveys- ja hyvinvointilomat: Nuorille annetaan mahdollisuus pitää taukoja työelämästä ilman pelkoa työpaikan menettämisestä, jos mielenterveys sitä edellyttää.
• Työ ja opiskelu rinnakkain: Nuoret voivat työskennellä osapäiväisesti ja opiskella samalla työelämän kannalta olennaisia taitoja.

5. Virtuaaliset ja fyysiset "nuorten hyvinvointihubit"

Luodaan nuorille paikkoja, joissa he voivat saada tukea, oppia uusia taitoja ja luoda yhteyksiä muihin.

• Monialaiset palvelut yhdellä alustalla: Hubissa nuoret voivat tavata mielenterveysammattilaisia, uraneuvojia ja sosiaalityöntekijöitä samassa paikassa.
• Taitotyöpajat ja yhteisöprojektit: Nuoret voivat osallistua luoviin ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiin projekteihin, jotka antavat kokemuksia ja onnistumisen tunteita.
• Virtuaalihubi: Digitaalinen alusta, jossa nuoret voivat verkostoitua, löytää mentoreita ja osallistua kursseille tai tapahtumiin.

6. Pelillistetty urapolkujen löytöalusta

Nuorille tarjotaan pelillistetty sovellus, joka auttaa heitä löytämään kiinnostavia urapolkuja ja kehittämään taitoja hauskalla tavalla.

• Taidot ja vahvuudet esiin: Sovellus kartoittaa pelillisten tehtävien avulla nuoren vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet.
• Simuloidut työpäivät: Nuori voi kokeilla erilaisia ammatteja virtuaalisesti ja nähdä, miten hänen taitonsa sopivat eri urapolkuihin.
• Palkinnot ja tunnustukset: Sovellus tarjoaa tunnustuksia ja merkkejä saavutuksista, jotka motivoivat nuorta etenemään omalla urallaan.

7. Sosiaalinen työllistämismalli nuorille

Kehitetään yhteisöllisiä yrityksiä ja alustoja, joissa nuoret voivat työskennellä yhdessä, saada tukea ja oppia työelämän taitoja turvallisessa ympäristössä.

• Nuorten osuuskunnat: Nuoret voivat perustaa ja johtaa omia osuuskuntia, joissa he tarjoavat palveluja paikallisyhteisöille.
• Hyväntekeväisyystyö työelämään kytkettynä: Nuoret voivat osallistua projekteihin, jotka auttavat yhteisöjä ja samalla kartuttavat heidän työelämäkokemustaan.
• Yhteisöllinen työnhaku ja vertaistuki: Nuoret voivat jakaa kokemuksiaan ja saada tukea toisiltaan työnhakuun ja urakehitykseen.

8. Nuorten perustulo kokeiluympäristönä: Tarjotaan nuorille perustulo, jonka avulla he voivat keskittyä omaan hyvinvointiinsa ja kouluttautumiseen ilman taloudellista painetta.

• Joustavat mahdollisuudet opiskeluun ja työhön: Perustulo mahdollistaa riskien ottamisen, kuten uuden alan opiskelun tai yrittäjyyden kokeilun.
• Sosiaalinen ja taloudellinen vakaus: Poistetaan kiire ja paine siirtyä nopeasti työelämään ennen kuin nuori on siihen valmis.

Tulevaisuuden visio

Innovatiiviset ratkaisut nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi ja työelämään sopeutumiseksi vaativat luovaa ajattelua ja eri sektoreiden yhteistyötä. Teknologian, yhteisöllisyyden ja joustavien mallien avulla voidaan rakentaa järjestelmä, joka tukee nuoria kokonaisvaltaisesti ja auttaa heitä löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Näiden ratkaisujen tavoitteena on antaa nuorille kokemus arvokkuudesta, merkityksellisyydestä ja turvallisuudesta tulevaisuutta kohti.

(21.11.2024) Millä aloilla levollisin mielin, vaikka maailma muuttuu?

Vuoteen 2040 mennessä monet ammatit muuttuvat digitalisaation, tekoälyn, automaation ja muiden teknologisten kehitysten myötä. On kuitenkin aloja ja ammatteja, jotka säilyvät lähes varmasti, koska ne perustuvat ihmisen vuorovaikutukseen, luovuuteen, monimutkaisiin päätöksiin tai fyysisiin töihin, joita ei ole helppo automatisoida. Alla on lista aloista ja ammateista, joissa voi olla suhteellisen levollisin mielin tulevaisuuden suhteen.

1. Terveys- ja hoiva-ala

Ikääntyvän väestön myötä terveys- ja hoiva-alan työt säilyvät merkittävässä roolissa, vaikka teknologia täydentää ja tehostaa niitä. Ihmisläheinen hoiva, empatia ja monitahoinen päätöksenteko ovat ominaisuuksia, joita ei voida täysin automatisoida.

• Lääkärit ja kirurgit: Diagnostiikka voi automatisoitua, mutta inhimillinen päätöksenteko ja toimenpiteet säilyvät ihmisillä.
• Sairaanhoitajat ja hoivatyöntekijät: Empatia ja henkilökohtainen vuorovaikutus ovat korvaamattomia.
• Terapeutit ja mielenterveyden ammattilaiset: Vaikka tekoäly voi tarjota osittain tukea, terapeuttinen suhde ja syvällinen ymmärrys edellyttävät ihmistä.
• Gerontologit ja ikääntyvien palveluiden asiantuntijat: Ikääntyvä väestö lisää näiden alojen kysyntää.

2. Koulutus ja kasvatus

Vaikka oppimateriaalit ja opetustekniikat muuttuvat digitalisaation myötä, ihmisläheinen opettaminen ja kasvattaminen säilyvät tärkeinä.

• Varhaiskasvatuksen opettajat: Pienten lasten kasvatus vaatii läsnäoloa, empatiaa ja vuorovaikutusta.
• Erityisopettajat: Yksilöllinen tuki erityisryhmille on haastavaa automatisoida.
• Kouluttajat ja mentorit: Ihmisten auttaminen oppimaan uusia taitoja vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta ja tilanneherkkyyttä.

3. Luovat alat

Luovuus ja kulttuurin tuottaminen ovat aloja, joita teknologia voi täydentää, mutta ei kokonaan korvata.

• Kirjailijat, taiteilijat ja muusikot: Luovuus ja taide säilyvät arvossa, vaikka tekoäly tuottaa osan sisällöistä.
• Elokuva- ja pelituotannon ammattilaiset: Vaikka teknologia kehittyy, tarinankerronta ja luovat päätökset vaativat ihmistä.
• Käsityöläiset ja design-ammattilaiset: Yksilöllisyys ja käsityön arvo kasvavat massatuotannon rinnalla.

4. Sosiaalinen työ ja ihmisläheinen palvelu

Ihmisten hyvinvointi ja yhteisöjen tukeminen vaativat inhimillistä vuorovaikutusta, jota teknologia ei täysin korvaa.

• Sosiaalityöntekijät: Monimutkaisten elämäntilanteiden ratkominen edellyttää empatiaa ja ihmisten kohtaamista.
• Kriisityön ammattilaiset: Hätätilanteiden ja traumaattisten tapahtumien käsittely vaatii läsnäoloa ja ymmärrystä.
• Papit ja mielenterveyden asiantuntijat: Henkinen tuki ja yhteisöllisyys säilyvät tärkeinä.

5. Fyysiset ja käytännönläheiset ammatit

Vaikka automaatio kehittyy, monia fyysisiä ammatteja on vaikea täysin korvata.

• Rakennusalan työntekijät: Monimutkainen rakentaminen ja remontointi vaativat ihmisiltä tarkkuutta ja soveltamiskykyä.
• Korjaajat ja huoltomiehet: Laitteiden ja rakenteiden kunnossapito pysyy osittain manuaalisena.
• Kuluttajapalveluiden ammattilaiset: Parturit, kosmetologit ja muut henkilökohtaiset palvelut säilyvät arvossaan.
• Maatalousalan ammattilaiset: Vaikka teknologia tukee viljelyä, monimutkainen päätöksenteko ja käytännön tehtävät vaativat ihmistä.

6. Johtaminen ja strateginen päätöksenteko

Vaikka data ja tekoäly tukevat johtamista, inhimillinen arviointi, strategia ja innovaatio vaativat ihmisiä.

• Yritysjohtajat: Visionääriset päätökset, kuten riskienhallinta ja innovaatiot, säilyvät ihmisillä.
• Poliittiset ja hallinnolliset johtajat: Ihmiset tekevät päätökset arvojen, yhteiskunnan ja kulttuuristen tekijöiden pohjalta.
• Riskienhallinnan asiantuntijat: Monimutkaisten ongelmien ratkaisu vaatii ihmisen luovuutta ja vastuunkantoa.

7. Palvelualat ja vieraanvaraisuus

Asiakaspalvelu ja ihmisten kohtaaminen ovat edelleen keskeisiä palvelualoilla, vaikka teknologia tukee niitä.

• Ravintoloiden henkilökunta: Vaikka osa prosesseista automatisoidaan, asiakaskohtaaminen pysyy ihmisten käsissä.
• Matkailuoppaat: Henkilökohtainen opastus ja kulttuurinen konteksti ovat arvokkaita.
• Hotellipalvelut: Henkilökohtainen palvelu ja vieraanvaraisuus eivät katoa.

Levollisin mielin tulevaisuuteen

Ammattilaiset, jotka työskentelevät ihmisten, luovuuden ja monimutkaisten ongelmien parissa, voivat kohdata tulevaisuuden levollisemmin. Teknologia tulee olemaan voimakas tuki, mutta inhimillisyys, vuorovaikutus ja yksilöllisyys säilyvät aloilla, jotka koskettavat ihmisten elämää syvällisellä tavalla. Näissä ammateissa työntekijöiden korvaaminen koneilla on joko mahdotonta tai yhteiskunnallisesti epätoivottavaa.

(12.11.2024) Monipuolisuus urapolulla: erilaiset työtehtävät, yhteiset osaamistarpeet

Työelämä on murroksessa. Digitalisaatio, asiakaskeskeisyys ja muuttuvat organisaatiorakenteet ovat luoneet tilanteen, jossa eri alojen työtehtävät ovat saaneet yllättäviä yhtäläisyyksiä. Tämä ei tarkoita, että kaikki työ olisi samanlaista – päinvastoin! Mutta monet työnantajien arvostamat taidot ovat nykyään universaaleja ja hyödyllisiä monissa rooleissa. Mikä tässä kehityksessä on erityisen kiinnostavaa, on se, että se antaa työnhakijalle mahdollisuuden laajentaa näkökulmaansa uravaihtoehtoihin.

Tarkastellaanpa erilaisia työtehtäviä Oikotie.fi-sivustolta. Listalla oli esimerkiksi digimyynnin asiantuntija, projektipäällikkö, data-analyytikko, varhaiskasvatuksen opettaja ja siivoustyön esihenkilö. Ensisilmäyksellä nämä tehtävät näyttävät täysin erilaisilta – ja roolien tekniset vaatimukset ovatkin hyvin erilaisia. Mutta kun katsomme pintaa syvemmälle, havaitaan selkeitä yhteneväisyyksiä siinä, mitä työnantajat näissä rooleissa todella arvostavat.

Mitä yhteistä on digimyynnillä ja varhaiskasvatuksella?

Ensinnäkin, viestintätaidot. Olitpa sitten myymässä digitaalista ratkaisua tai opettamassa lapsiryhmää, kyky viestiä tehokkaasti on ratkaisevan tärkeää. Viestinnän avulla voit rakentaa luottamusta, johtaa tiimiä tai yksinkertaisesti varmistaa, että asiat tulevat ymmärretyksi. Työelämässä viestintä ei rajoitu pelkästään puhuttuun tai kirjoitettuun sanaan – siihen sisältyy myös nonverbaalinen viestintä, kuunteleminen ja kyky mukauttaa viestiä yleisön mukaan.

Toinen selkeästi esiin nouseva taito on projektinhallinta. Olitpa johtamassa rakennushanketta tai suunnittelemassa päiväkodin toimintaviikkoa, kyky suunnitella, organisoida ja toteuttaa tehtäviä tehokkaasti on elintärkeää. Projektinhallinnan perusteet, kuten priorisointi, aikataulutus ja resurssien hallinta, ovat siirrettävissä työroolista toiseen.

Asiakaskeskeisyys yhdistää

Yksi merkittävä trendi työmarkkinoilla on asiakaskeskeisyys. Tämä koskee käytännössä kaikkia toimialoja. Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, niihin vastaaminen ja positiivisen kokemuksen luominen ovat taitoja, joita arvostetaan digimyynnistä varhaiskasvatukseen. Asiakas voi olla ulkoinen asiakas, kuten kuluttaja, tai sisäinen asiakas, kuten kollega tai alainen. Yhteinen nimittäjä on kuitenkin kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja nähdä, mitä tämä tarvitsee.

Tätä ajatusta tukee myös tiimityöskentelyn korostuminen. Organisaatiot ovat yhä verkostomaisempia, ja työntekijöiltä odotetaan kykyä toimia erilaisissa tiimeissä. Yhteistyökyky, vastuun jakaminen ja taito ratkaista ristiriitoja ovat tärkeitä missä tahansa roolissa.

Teknologian merkitys työelämässä

Kun puhutaan nykyaikaisesta työelämästä, on mahdotonta ohittaa teknologian merkitystä. Vaikka data-analyytikko tarvitsee syvällistä IT-osaamista ja ohjelmointitaitoja, myös varhaiskasvatuksen opettajalta saatetaan odottaa digitaalisten oppimisympäristöjen hallintaa. IT-taidot eivät enää ole pelkkä lisä, vaan monissa tehtävissä niistä on tullut perusedellytys.

Teknologian hallinta ei tarkoita pelkästään laitteiden käyttöä, vaan myös kykyä hyödyntää ohjelmistoja, analysoida tietoa ja automatisoida tehtäviä. Tämä trendi on lisännyt työnhakijoiden tarvetta pysyä ajan tasalla teknologian kehityksessä.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle työnhakijana?

Kun tarkastelet omia uravaihtoehtojasi, älä anna työnimikkeiden rajata ajatteluasi. Sen sijaan, pohdi, mitä taitoja sinulla jo on ja miten niitä voisi soveltaa uusissa ympäristöissä. Esimerkiksi, jos olet hyvä viestimään ja organisoimaan, voit harkita rooleja, joissa nämä taidot ovat keskiössä – riippumatta siitä, onko kyseessä markkinointi, koulutus tai hallinto.

Työelämän trendit antavat myös mahdollisuuden monialaiseen osaamisen kehittämiseen. Voit esimerkiksi hyödyntää työssä oppimisen eri menetelmiä tai koulutuksia, jotka parantavat projektinhallintataitojasi tai viestintäkykyäsi. Näin varmistat, että olet kilpailukykyinen useilla eri toimialoilla. Oman työmarkkinakilpailukyvyn jatkuva ylläpito on aina omalla vastuullasi.

Lopuksi: Näe työelämä laajempana

Tulevaisuuden työelämä suosii niitä, jotka osaavat yhdistää eri osaamisalueita ja nähdä niiden yhteydet. Vaikka työtehtävät voivat olla hyvin erilaisia, osaamista, kuten viestintää, asiakaspalvelutaitoja ja teknologian hallintaa, arvostetaan lähes kaikissa rooleissa. Tämä antaa sinulle mahdollisuuden laajentaa näkökulmaasi ja harkita uravaihtoehtoja, joita et ehkä aiemmin ole tullut ajatelleeksi.

Seuraavan kerran, kun selaat työpaikkailmoituksia, kysy itseltäsi: "Entä jos tämä voisi olla minun seuraava askeleeni?" Työelämä on täynnä mahdollisuuksia – osa niistä voi odottaa juuri siellä, mistä etsit vähiten.

(11.11.2024) Suomen työllisyyskehitys vuonna 2025: kaksi skenaariota

Vuonna 2025 Suomen talouden ja työllisyyden kehityksen suunta on herkässä tasapainossa. Analyysi kahdesta skenaariosta – optimistisesta "Elpyvä tasapaino" ja pessimistisestä "Hidas elpyminen" – valottaa keskeisiä toimialoja ja alueellisia vaikutuksia. Tulevat ratkaisut vaikuttavat siihen, pystyykö Suomi hyödyntämään megatrendien tarjoamat mahdollisuudet vai ajautuuko se yhä syvempään rakenteelliseen kriisiin.

Skenaario 1: "Elpyvä tasapaino" (Optimistinen skenaario)

Keskeiset ajurit:

• Suomen Pankki: Ennustaa maltillista talouskasvua, mutta globaali kysyntä paranee vuonna 2025.
• Valtioneuvoston julkaisu: Painottaa kohdennettuja investointeja uusiutuvaan energiaan ja vihreään siirtymään.
• Teknologiateollisuus: Näkee, että vientikysyntä elpyy asteittain teknologiateollisuuden vahvan kilpailukyvyn ansiosta.
• OP Talousennuste: Kulutuskysyntä ja yksityiset investoinnit paranevat inflaation taittuessa.
  
  

Skenaario 2: "Hidas elpyminen" (Pessimistinen skenaario)

Keskeiset ajurit:

• Suomen Pankki: Korostaa julkisen talouden heikkouksia ja talouden rakenteellisia ongelmia.
• Valtioneuvoston julkaisu: Nostaa esiin riskin, että investoinnit viivästyvät lupaprosessien hitauden vuoksi.
• Teknologiateollisuus: Varoittaa, että kysyntä heikkenee edelleen Aasian ja Euroopan markkinoilla.
• OP Talousennuste: Korostaa kotimaisen kysynnän vaimeutta ja investointien alhaista tasoa.

Toimialakohtainen tarkastelu: Missä työllisyys kasvaa, missä ei?

Teknologiateollisuus: Suomi vientimarkkinoiden varassa

Optimistisessa skenaariossa teknologiateollisuus nousee Suomen talouden ja työllisyyden veturiksi. Euroopan ja Yhdysvaltojen kysynnän elpyminen sekä uudet innovaatiot, kuten automaatio ja tekoäly, voivat kasvattaa työllisyyttä 5 prosenttia. Pessimistisessä skenaariossa globaalin kysynnän heikkeneminen ja investointien puute voivat kuitenkin johtaa työpaikkojen vähenemiseen erityisesti metalliteollisuudessa. Teknologiateollisuuden tulevaisuus riippuu Suomen kyvystä vahvistaa kilpailukykyään ja hyödyntää vientimarkkinoita.

ICT: Digitalisaation voittokulku vai rajallinen kasvu?

Tieto- ja viestintätekniikka on toinen toimiala, jonka kasvuennusteet ovat optimistisia. Digitalisaation kiihtyminen, tekoälyratkaisujen kehitys ja pilvipalveluiden kysyntä voivat kasvattaa työllisyyttä jopa 6 prosenttia. Pessimistisessä skenaariossa kansainvälisten osaajien houkuttelun epäonnistuminen ja toimintojen siirtyminen ulkomaille voivat kuitenkin hidastaa kasvua. Ratkaisevaa on Suomen kyky houkutella huippuosaajia ja edistää työperäistä maahanmuuttoa.

Terveys- ja sosiaalipalvelut: Hoivatyön tulevaisuus

Väestön ikääntyminen on väistämätön megatrendi, joka lisää hoiva- ja terveyspalveluiden kysyntää. Optimistisesti ajatellen digitaaliset ratkaisut ja koulutuksen lisääminen voivat kasvattaa alan työllisyyttä 3 prosenttia. Toisaalta työvoimapula ja alueellinen epätasa-arvo voivat rajoittaa kasvua vain prosenttiin.  Alalla tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja, kuten parempia palkkoja ja työehtoja, jotta se pysyy houkuttelevana.

Uusiutuva energia: Vihreän siirtymän mahdollisuudet

Uusiutuvan energian toimialan työllisyyden kasvuennuste on optimistisesti jopa 7 prosenttia, mikä perustuu tuuli- ja aurinkoenergian sekä energiatehokkuusprojektien kiihtyvään investointiin. Pessimistisessä skenaariossa sääntelyn hitaus ja viivästyneet lupaprosessit voivat kuitenkin rajoittaa kasvua 2 prosenttiin. Ala tarjoaa huomattavaa potentiaalia, mutta sen hyödyntäminen vaatii nopeampia investointipäätöksiä ja joustavaa sääntelyä.

Rakennusala: Kaupunkien kasvu ja vihreä rakentaminen

Rakennusala voi hyötyä energiatehokkuusremonteista ja vihreän infrastruktuurin kehityksestä, jotka tukevat työllisyyden 4 prosentin kasvua optimistisessa skenaariossa. Korkeat korot ja kustannukset voivat kuitenkin johtaa 3 prosentin laskuun pessimistisessä skenaariossa. Alalla on keskeinen rooli kaupungistumisen tukemisessa ja energiatehokkuuden edistämisessä.

Matkailu ja vapaa-aika: Elpyminen vai pysähdys?

Matkailu voi elpyä pandemiaa edeltäneelle tasolle, mikä kasvattaa työllisyyttä 5 prosenttia. Uudet matkailupalvelut, erityisesti Lapissa ja saaristossa, voivat vahvistaa kasvua. Pessimistisesti ajatellen epävarmuus globaalissa matkailussa ja kotimaisen kulutuskysynnän heikkeneminen voivat kuitenkin pysäyttää kasvun. Suomen matkailun kehitys riippuu markkinoinnin ja palvelutarjonnan innovatiivisuudesta.

Alueellinen tarkastelu: Missä työpaikkoja syntyy?

Pääkaupunkiseutu: Innovaatioiden keskus

Pääkaupunkiseudun kasvua vetävät ICT ja teknologiateollisuus. Optimistinen skenaario ennustaa työllisyyden kasvavan 5 prosenttia, kun taas pessimistisessä skenaariossa työvoimapula ja korkeat asumiskustannukset voivat rajoittaa kasvun prosenttiin. Alueen vetovoiman säilyttäminen vaatii investointeja asumiseen ja kansainvälisten osaajien integrointiin.

Länsi-Suomi: Teknologiateollisuuden sydän

Tampereen ja Turun alueilla teknologiateollisuus ja biotalous tukevat työllisyyden 4 prosentin kasvua optimistisesti. Pessimistisessä skenaariossa viennin heikkous voi vähentää työllisyyttä prosentin. Alueen tulevaisuus on sidottu sen kykyyn houkutella investointeja ja hyödyntää teknologian potentiaalia.

Pohjois-Suomi: Energian ja luonnonvarojen keskus

Pohjois-Suomi voi hyötyä uusiutuvasta energiasta, kaivosteollisuudesta ja ICT-sektorista, mikä kasvattaa työllisyyttä 6 prosenttia. Investointien viivästykset voivat kuitenkin hidastaa kasvua vain prosenttiin. Alueen kehitys vaatii pitkäjänteisiä investointeja luonnonvaroihin ja energiateknologiaan.

Itä-Suomi: Väestökadon haasteet

Itä-Suomen työllisyyden kasvu jää 2 prosenttiin optimistisessa skenaariossa, hoivatyön ja biotalouden vetämänä. Väestön väheneminen ja muuttotappio voivat kuitenkin pysäyttää kasvun pessimistisessä skenaariossa. Alueella tarvitaan uusia toimintamalleja väestökadon torjumiseksi.

Johtopäätökset ja suositukset

Vuonna 2025 Suomen työllisyyskehityksen suunta riippuu erityisesti seuraavista tekijöistä:

1. Viennin elpyminen: Teknologiateollisuuden ja ICT-sektorin kasvupotentiaali nojaa globaaliin kysyntään.
2. Työvoimapula ja osaaminen: Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja koulutusjärjestelmän uudistaminen ovat kriittisiä.
3. Vihreä siirtymä: Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen voivat luoda tuhansia työpaikkoja.
4. Alueellinen tasapaino: Itä- ja Pohjois-Suomen kehitys vaatii kohdennettuja investointeja ja väestön pitovoiman vahvistamista.
5. Sääntely ja investoinnit: Lupaprosessien nopeuttaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen tukevat kasvua.

Optimistinen skenaario näyttää, että Suomi voi saavuttaa kestävää työllisyyskasvua hyödyntämällä digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja kansainvälistä yhteistyötä. Pessimistinen skenaario puolestaan varoittaa, että ilman nopeita päätöksiä ja rakenteellisia uudistuksia talouskasvu jää vaimeaksi ja työllisyys ei elvy odotetulla tavalla.

Skenaariot perustuvat generatiivisen tekoälyn analyysiin seuraavista tietolähteistä:

Suurin vientiala: Olimme väärässä suhdannekäänteen ajankohdasta, kysyntä heikkenee yhä (Teknologiateollisuus 8.11.2024)

Kansainvälisen valuuttarahaston asiantuntijoiden alustavia havaintoja Suomen talouskehityksestä 8.11.2024

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2024

Osuuspankin talouden näkymät lokakuu 2024

(06.10.2024) Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen suunnittelun ja päätöksenteon tukivälineenä

Generatiivinen tekoäly (GenAI) on tullut osaksi arkeamme, mutta se ei ole ainakaan vielä ”kristallipallo” tulevaisuudesta tai paras laadukkaiden tietolähteiden tunnistaja. Tämä tarkoittaa, että GenAI ei lähtökohtaisesti ole kyvykäs ennakoimaan tai löytämään parhaita tietolähteitä ilman, että sitä ohjataan relevanttien tietolähteiden äärelle. Kysyttäessä esimerkiksi tulevaisuuden muutoksista, GenAI vastaukset ovat usein hyvin ympäripyöreitä ja sisältävät lähtökohtaisena oletuksena muun muassa vahvan latauksen vihreään siirtymään. Tämä korostaa tekoälyn taipumusta käyttää yleisesti saatavilla olevaa tietoa ja suosittuja trendejä ja se tarjoaa harvoin suoraan organisaation tarvitsemia näkökulmia.

GenAI on kuin "opetuslapsi", jota pitää kouluttaa jatkuvasti – se tarvitsee asiantuntevaa ohjausta, laadukkaita tietolähteitä ja relevanttia kontekstia tuottaakseen jatkuvasti laadukkaampia vastauksia. Analyysien ja lopputulosten arviointi pitää jäädä kuitenkin aina ihmisten asiantuntemukselle. On tärkeää, että GenAI tuottamat tulokset tarkistetaan huolellisesti asiantuntijoiden toimesta ja arvioidaan suhteessa muihin tietolähteisiin. Tämä prosessi muistuttaa samalla hyvin paljon sitä, miten vaikkapa Excel-taulukkolaskentaohjelmaa on hyödynnetty tähän asti – tekniset apuvälineet voivat olla tehokkaita työkaluja, mutta tulosten arviointi ja niiden hyödyntäminen edellyttävät aina inhimillistä harkintaa.

GenAI:n käyttöä varten ”promtaamistaidot” ovat avainasemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijan tulee osata antaa tekoälylle selkeitä ohjeita ja määritellä konteksti, jotta se voi suorittaa tehtävänsä paremmin. Kehotteiden tarkentaminen ja uusien tietolähteiden yhdistäminen asiantuntijalähtöisiin prosesseihin voi parhaimmillaan tuottaa uusia hoksauksia, joihin ei olisi muutoin välttämättä päädytty. Lisäksi GenAI tarjoama mahdollisuus tallentaa keskusteluketjuja ja tehdä jatkoanalyyseja tekevät siitä erityisen hyödyllisen työkalun asiantuntijoiden kehittämiskyvykkyyksiin. GenAI:sta tuleekin siis entistä hyödyllisempi väline silloin, kun sille annettavia syötteitä sekä tietolähteitä kehitetään jatkuvasti osana organisaation tiedolla johtamisen prosesseja.

GenAI:ssa on valtavasti mahdollisuuksia, ja omakohtaiset kokemukseni osoittavat sen monipuolisen käytön hyödyt. Esimerkiksi verkkosivustojen sisällön hakeminen ja analysointi – olipa kyseessä sitten talousennusteet tai työpaikkailmoitukset – onnistuu vaivattomasti. Tekoäly voi tehdä tietolähteiden sisältöjen vertailu- ja yhteisanalyysiä, mikä auttaa saamaan selkeämmän kokonaiskuvan esimerkiksi yritysten välisistä kilpailuasetelmista. Tämäntyyppiset analyysit auttavat päätöksenteossa ja tarjoavat syvällisempää ymmärrystä laajoista datamääristä.

GenAI kykenee myös muuntamaan alkuperäisten tekstien määritelmiä paremmin ymmärrettävään muotoon. Esimerkiksi osaamisvaatimusten listaaminen työpaikkailmoitusten tehtäväkuvaukseen voi tuntua paljon aikaa vievältä vaiheelta yrityksissä, joissa ei ole erillisiä HR-toimintoja. Tekoäly voi kuitenkin suorittaa tämän tehtävän tehokkaasti ja yrityskohtaisten tarpeiden näkökulmasta, mikä voi nopeuttaa rekrytointiprosessia ja auttaa löytämään vaivattomammin oikean henkilön.

GenAI voi myös jatkojalostaa suuria tilastoaineistoja ja tulkita niitä ilman perinteisiä solurajoitteita, mikä mahdollistaa monimutkaisten analyysien toteuttamisen entistä tehokkaammin. Tekoäly voi myös analysoida eri tietoaineistoja, kuten tekstiä, ääntä, videoita ja kuvia, yhdistäen nämä kokonaisuuksiksi, jotka voidaan muuntaa tarvittaessa määrälliseksi big dataksi. Tällä tavoin GenAI auttaa hyödyntämään laajoja datamääriä ja tuomaan niistä esiin uusia, hyödyllisiä näkökulmia.

Toimintaympäristöanalyysit ja skenaarioiden rakentaminen ovat myös alueita, joissa GenAI voi tarjota merkittäviä etuja. Esimerkiksi toimialojen toimintaympäristön muutoksia voidaan analysoida tekoälyn avulla, jolloin saadaan syvällisempiä vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä auttaa organisaatioita valmistautumaan tuleviin muutoksiin ja tekemään strategisesti perusteltuja päätöksiä.

Kaikki blogikirjoitukset perustuvat laadukkaisiin tietolähteisiin, joista osaan on raportoitu mukaan myös hyödynnettyjä tietolähteitä.